Jossakin kaukana (toimistossa?) meidän todellisuudestamme
(Selkämeri) joku on tehnyt mallinnuksen joka antaa ymmärtää, että nelilehtivesikuuselle,
Hippuris tetraphylla, potentiaalisia
kasvupaikkoja löytyisi jopa jonkin verran alueelta jolla oleskelemme.
Nelilehtivesikuusi on uhanalainen laji jota kasvaa Euroopan unionin alueella
vain Suomessa ja se on rauhoitettu. Yksi tehtävistämme tänä vuonna on käydä
paikoissa jossa sitä mallinnusten perusteella voisi esiintyä. Voi… Hippuris on
aiheuttanut meille paljon harmaita hiuksia…
Täältä tullaan, taas Kuva: Roosa Mikkola |
Tehtävää ei kai voine kutsua neulan etsimiseksi heinäsuovasta koska mallinnushan antaa olettaa, että sitä voisi esiintyä kyseisissä paikoissa jotka on merkitty karttaamme. Tämä tarkoittaa siis sitä, että pari henkilöä, yksi vene sekä yksi kumivene lähtee katsastamaan karttaan merkittyjä paikkoja. Se turhautumisen tunne, kun koko päivän on etsinyt ja etsinyt ja mitään ei ole löytänyt on aikamoinen. Tunne on mukana vielä seuraavallakin kerralla joka saattaa olla vasta viikkojen päästä kun kyseistä kasvia menee taas etsimään, tuloksetta.
Hippurista metsästän... Kuva: Aimi Hamberg |
Kuka edes on keksinyt tuollaisen nimen, nelilehtivesikuusi?
Yritäppäs vauhdissa selittää mitä olet etsimässä kun mökkiläinen tulee
utelemaan, siinä on kieli solmussa. Kerran kysyttäessä kasvin nimi taisi olla
nelilehtihippuris. Helpointa lienee kai sanoa Hippuris (se nimi jostain kumman
syystä on helposti muistettavissa…) ja kuvailla ulkonäköä: sellainen liila
varsi, hiukan ehkä kuusimainen, lehtiä 4-6 kiehkurassa varren ympäri,jooh.
Haukutkin olemme kerran saaneet kasvin takia kun kuulemma soudimme liian läheltä
rantaa esittelemättä itseämme, anteeksi vielä kerran!
Tahdon saada suuren... Kuva: Aimi Hamberg |
Mutta kiitos kumminkin mallinnuksille! Ilman niitä olisi
monen monta upeaa paikkaa jäänyt näkemättä ja mukavia ihmisiä tapaamatta!
Kohteille pääsy kun ei aina ole mitä helpointa ja joutuu välillä turvautumaan
kansalaisten apuun. Yhdessä paikassa ei ollut mahdollista päästä
kartoitusalueelle veneellämme ja Fucukselle täytyi löytää luotettava paikka. Alue
jonne joutuisimme menemään ei ollut näköetäisyydellä. Rantauduimme laituriin ja
kävimme kysäsemässä omistajalta olisikohan mahdollista jättää vene siihen
joksikin aikaa. Vastaanotto oli mitä lämpimin. Palattuamme takaisin
etsintäretkeltä haluttiin meille tarjota ruokaa. Kävi myös ilmi, että kyseinen
laituri oli toiminut erään suomalaisen elokuvan kuvauspaikkana. Mielellämme
kerroimme työstämme, Hippuriksesta ja esittelimme karttojamme.
Fucus ja yksi FC Venus elokuvan kuvauspaikoista Kuva:Roosa Mikkola |
Ei Fucuksen mentävä aukko Kuva:Roosa Mikkola |
Edellisellä Hippurisretkellä
sattui ja tapahtui. Hätä kutsui kesken kaiken ja meidän täytyi rantautua.
Kova meteli yllätti kun vene oli ajamassa suoraa meitä kohti. Toisella
vilkaisulla totesimmekin sen olevan vedessä laukkaava hirvi. Meteli ja tapa
liikkua muistutti kyllä kovin venettä joka paukutti vasten aaltoja. Tässä vaiheessa emme olleet saaneet auringonpistosta, kumminkin kaksi henkilöä kuuli selkeästi veneen!
Kuin orava konsanaan Kuva:Roosa Mikkola |
Tämä sen piti olla Kuva:Roosa Mikkola |
Täytyyhän sitä kuvauttaa itsensä harvinaisuuden kanssa Kuva: Roosa Mikkola |
Voi sitä iloa kun viimeinkin löysimme etsimämme! Kunnes sitten kävikin ilmi, että yksilöt idyllisessä lahdukassa ovatkin mahdollisesti nelilehtivesikuusen sekä rannikkovesikuusen risteymiä, pahus.
Pari paikkaa olisi vielä tarkistamatta, saa nähdä ennätämmekö siellä käymään. Joidenkin henkilöiden mielenterveyden kannalta olisi melkein toivottavaa, että aika riittää... Tosin uusien pettymysten pelossa melkein parempi jos ei.
Roosa Mikkola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti