maanantai 17. elokuuta 2015

Hippuris voi Hippuris



Jossakin kaukana (toimistossa?) meidän todellisuudestamme (Selkämeri) joku on tehnyt mallinnuksen joka antaa ymmärtää, että nelilehtivesikuuselle, Hippuris tetraphylla, potentiaalisia kasvupaikkoja löytyisi jopa jonkin verran alueelta jolla oleskelemme. Nelilehtivesikuusi on uhanalainen laji jota kasvaa Euroopan unionin alueella vain Suomessa ja se on rauhoitettu. Yksi tehtävistämme tänä vuonna on käydä paikoissa jossa sitä mallinnusten perusteella voisi esiintyä. Voi… Hippuris on aiheuttanut meille paljon harmaita hiuksia…

Täältä tullaan, taas  Kuva: Roosa Mikkola

Tehtävää ei kai voine kutsua neulan etsimiseksi heinäsuovasta koska mallinnushan antaa olettaa, että sitä voisi esiintyä kyseisissä paikoissa jotka on merkitty karttaamme. Tämä tarkoittaa siis sitä, että pari henkilöä, yksi vene sekä yksi kumivene lähtee katsastamaan karttaan merkittyjä paikkoja. Se turhautumisen tunne, kun koko päivän on etsinyt ja etsinyt ja mitään ei ole löytänyt on aikamoinen.  Tunne on mukana vielä seuraavallakin kerralla joka saattaa olla vasta viikkojen päästä kun kyseistä kasvia menee taas etsimään, tuloksetta.
Hippurista metsästän... Kuva: Aimi Hamberg


 Kuka edes on keksinyt tuollaisen nimen, nelilehtivesikuusi? Yritäppäs vauhdissa selittää mitä olet etsimässä kun mökkiläinen tulee utelemaan, siinä on kieli solmussa. Kerran kysyttäessä kasvin nimi taisi olla nelilehtihippuris. Helpointa lienee kai sanoa Hippuris (se nimi jostain kumman syystä on helposti muistettavissa…) ja kuvailla ulkonäköä: sellainen liila varsi, hiukan ehkä kuusimainen, lehtiä 4-6 kiehkurassa varren ympäri,jooh. Haukutkin olemme kerran saaneet kasvin takia kun kuulemma soudimme liian läheltä rantaa esittelemättä itseämme, anteeksi vielä kerran!
 

Tahdon saada suuren... Kuva: Aimi Hamberg



 Mutta kiitos kumminkin mallinnuksille! Ilman niitä olisi monen monta upeaa paikkaa jäänyt näkemättä ja mukavia ihmisiä tapaamatta! Kohteille pääsy kun ei aina ole mitä helpointa ja joutuu välillä turvautumaan kansalaisten apuun. Yhdessä paikassa ei ollut mahdollista päästä kartoitusalueelle veneellämme ja Fucukselle täytyi löytää luotettava paikka. Alue jonne joutuisimme menemään ei ollut näköetäisyydellä. Rantauduimme laituriin ja kävimme kysäsemässä omistajalta olisikohan mahdollista jättää vene siihen joksikin aikaa. Vastaanotto oli mitä lämpimin. Palattuamme takaisin etsintäretkeltä haluttiin meille tarjota ruokaa. Kävi myös ilmi, että kyseinen laituri oli toiminut erään suomalaisen elokuvan kuvauspaikkana. Mielellämme kerroimme työstämme, Hippuriksesta ja esittelimme karttojamme.


Fucus ja yksi FC Venus elokuvan kuvauspaikoista Kuva:Roosa Mikkola  





Ei Fucuksen mentävä aukko   Kuva:Roosa Mikkola

Edellisellä Hippurisretkellä sattui ja tapahtui. Hätä kutsui kesken kaiken ja meidän täytyi rantautua. Kova meteli yllätti kun vene oli ajamassa suoraa meitä kohti. Toisella vilkaisulla totesimmekin sen olevan vedessä laukkaava hirvi. Meteli ja tapa liikkua muistutti kyllä kovin venettä joka paukutti vasten aaltoja. Tässä vaiheessa emme olleet saaneet auringonpistosta, kumminkin kaksi henkilöä kuuli selkeästi veneen!


Kuin orava konsanaan  Kuva:Roosa Mikkola


Tämä sen piti olla  Kuva:Roosa Mikkola

Täytyyhän sitä kuvauttaa itsensä harvinaisuuden kanssa  Kuva: Roosa Mikkola       
Voi sitä iloa kun viimeinkin löysimme etsimämme! Kunnes sitten kävikin ilmi, että yksilöt idyllisessä lahdukassa ovatkin mahdollisesti nelilehtivesikuusen sekä rannikkovesikuusen risteymiä, pahus.

Pari paikkaa olisi vielä tarkistamatta, saa nähdä ennätämmekö siellä käymään. Joidenkin henkilöiden mielenterveyden kannalta olisi melkein toivottavaa, että aika riittää... Tosin uusien pettymysten pelossa melkein parempi jos ei.

Roosa Mikkola

Soutelumme säikäytti joutsenet lentoon  Kuva: Aimi Hamberg
 






       

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti