torstai 23. helmikuuta 2017

Lohi yhdistää kansainvälisesti

Kartta, jossa on merkattuna mm. paikkoja Pohjoismaista, Grönlannista, Skotlannista ja itäisestä Kanadasta

Mitä yhteistä näillä kartan paikoilla on? Kaksi mannerta, kahdeksan maata?
Kaikkien merkkien kohdalta löytyy lukio, joka osallistuu kansainväliseen koulujen lohensuojeluprojektiin ASCSN:n (Atlantic salmon conservation schools network).

https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=1K9x242ihDGVg_j9w9tUGGfsXCJM&ll=57.78452446208986%2C-8.782044476562532&z=3

Arktikum-museo, jonka edessä seisoo joukko ihmisiä poseeraamassa kameralle
Iiläisten vieraaksi saapuneet ranskalaiset, saksalaiset ja skotlantilaiset lukiolaiset vierailivat Rovaniemellä Arktikumissa helmikuussa 2017.
Minun aikanani opiskelu oli sitä, että avattiin kirja ja joku luki ääneen. Joskus saatettiin tehdä ryhmätyö suurelle paperille leikkaamalla ja liimaamalla ja värikkäillä tusseilla. Joskus muistan liimanneeni glitteriä ryhmätyöhön.

Nykyinen lukio-opiskelu tuntuu vallan erilaiselta ja paremmin koulumaailman ulkopuolelle valmistavalta. Viime keväänä Iin lukion biologianopettaja lähestyi minua ja kysyi, haluaisinko tulla muutaman lukiolaistytön haastateltavaksi lohiasiantuntijana. Olen ollut opettamassa Iin koululaisille Itämeren ja Perämeren ekologiaa ja suojelua ja Merenkurkun maailmanperintöä, meribiologian GIS-sovelteita ja Metsähallituksen meribiologien tekemisiä Itämerellä. Helpostihan siinä pukeutui myös lohiasiantuntijan saappaisiin kahden minuutin englanninkielistä videoitavaa haastattelua varten.
Valokuva seinälle heijastetusta power point -esityksen alusta
Tällä viikolla pyörähti käyntiin Iin kansainvälinen tiedeleiri. Iiläisiä lukiolaisia oli syksyllä vierailulla Skotlannissa ja nyt on vastavierailun aika. Sunnuntaina opikelijoita ja opettajia Skotlannista, Saksasta ja Ranskasta saapui Iihin ja majoittui iiläisiin koteihin.
Maanantaina minä pidin kolmen vartin luennon Itämeren ekologiasta ja suojelusta ja tiistaina sain osallistua asiantuntijapaneliin seitsemän muun eri alojen asiantuntijan kanssa. Paneli keskusteli Iijoen tulevaisuudesta, lohen palautusmahdollisuuksista Iijokeen, lohensuojelun ja vesivoiman yhteensovittamisesta ja Itämeren ja Iijoen suojelusta yleisesti. Panelin isännöi kaksi suomalaista lukiolaista ja aloitti pitämällä englanninkielisen pohjustuksen aiheesta Ekosysteemipalvelut. Opin heidän esityksestään ekosysteemipalveluista paljon enemmän kuin olen ennen tiennyt. Mietin vain, että sen lisäksi, että minun nuoruudessani ei todennäköisesti vielä ollut keksitty termiä "ekosysteemipalvelut", en varmaan olisi koskaan joutunut lukioikäisenä pitämään siitä englanninkielistä esitelmää. Tuskin edes yliopistossa.
Koululaisia istuu ja seisoo pulpettien keskellä luokkahuoneessa
Lukiolaiset toimivat puheenjohtajina ja panelikeskustelun jälkeen opiskelijoista muodostetut työryhmät haastattelivat asiantuntijoita omia viikon aikana tehtäviä projektejaan varten. Jokaisen ryhmän on määrä tuottaa jonkinlainen lopputuote omasta aiheestaan, on se sitten video, PowerPoint, digitaalinen sway-kirja tai jokin muu media. Ei A2 paperia ja valokopioituja kuvia saati liimatikkua. Töitä pitäisi syntyä englanniksi sellaisista aiheista kuin "Pohjoisen luonnon ekosysteemipalvelut", "Pohjoisen luonnon monimuotoisuus ja suojelu", "Iijoen kalatalous", "Iijoen vesivoimatuotanto" jne.
Katson olevani etuoikeutettu, kun olen saanut osallistua näin innovatiiviseen, kansainväliseen, tulevaisuuteen suuntaavaan ja toivottavasti opiskelijoiden mielestä myös mukavaan ja kiinnostavan erilaiseen projektiin. On kiva päästä aina välillä pois toimistosta näin talviaikaan, ja mikäs sen tärkeämpää kuin luonnonsuojelun ja erityisesti Itämerensuojelun ilosanoman levittäminen kasvavalle nuorisolle!
Oli ilo olla paikalla.
Essi Keskinen

#ASCSNFinland, #SalmonSchoolFinland

Valokuva Kalevan artikkelista "Erasmus-oppilaat tuottavat Iissä digikirjoja"

Valokuva Rantapohja-lehden artikkelista "Kansainvälisesti lohen asialla"

Mies näyttää power point -esitystä koululaisille pulpeteissaan
Tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta kertoo Itämeren lohesta.

Kuvakaappaus artikkelista "Iin lukion tiedeleirillä vierailijoita Ranskasta, Saksasta ja Skotlannista"

perjantai 10. helmikuuta 2017

Ihmeellisen ihania ihmisiä


Kaksi sukeltajaa pöllyttää pohjaa nostosäkin kanssa
Pekka ja Eve pöllyttävät Hossan järven pohjaa kun nostosäkillä otetaan ylös iänmääritykseen meneviä osia vanhasta aidasta. Tämän blogin kuvat on valittu siksi että ne näyttävät kivoilta, ei siksi että ne liittyisivät tekstin kuvitukseen millään tavalla.
Olen ollut töissä Metsähallituksella yli kymmenen vuotta. Joka vuoteen ja kuukauteen mahtuu tietysti mukavia ihmisiä ja epäitsekkäitä tekoja, mutta tietyllä tavalla merkittävimmät ovat tapahtuneet toimiston ulkopuolella, erityisesti maastotöissä.
Google määrittelee epäitsekkyyden eli altruismin näin:
”Altruismi (ransk. altruisme, lat. alter ”toinen”) tarkoittaa epäitsekästä ja pyyteetöntä toimintaa, jossa toisen hyvä asetetaan oman edun edelle. Altruismin vastakohta on egoismi. Termin esitti ranskalainen filosofi Auguste Comte vuonna 1851, jolloin hän määritteli altruismin uhrautumiseksi muiden eduksi.”
Ryhdyin miettimään tätä kun viime lauantaina 4.2 järjestin Sukella talveen #luonnonpäivät -tapahtumaa. Kaikki uhkasi jo mennä pieleen kun tie tapahtumapaikalle ja parkkipaikka olivat metrisen lumihangen peitossa. Hätiin saatiin kuitenkin lähellä sijaitsevasta Mammuttihirsi-firmasta traktori, kauha ja kuski, eikä aikaakaan, niin auraus oli jo suoritettu.
En voinut ymmärtää, että joku ryhtyisi auttamaan näin matalalla kynnyksellä ja pyyteettömän oloisesti. Samalla mieleen tuli kuitenkin muitakin vastaavia tilanteita vuosien varrelta.
Kauhakuormaaja lumisessa metsässä
Mammuttihirsi tuli hätiin kun tie piti nopeasti aurata.
Kesällä 2013 minä, pari muuta naista ja vene jumitimme vähäisellä polttoaineella Raahen vierassatamaan, josta saikin yllättäen vain dieseliä. Lompakko oli sentään mukana, mutta kävellen ei bensaostoksille pääse. Satamavahti, joka hoiti hommaansa vapaaehtoisesti vapaapäivällään leipätöistään, lähti ajamaan minua ensin Raahen Tokmannille kanisteriostoksille ja sen jälkeen vielä bensa-asemalle. Ei olisi se naiskolmikko pötkinyt pitkällekään ilman tätä ystävällistä nuortamiestä.
Neljä ihmistä istuu ja katsoo kahta muuta ja telkkaria metsässä, taustalla lampi
Hossan yleisöpäivänä sukeltajat esittelivät live-kameran avulla Keihäslammen pohjassa makaavaa rekeä.
Vastaavanlaisesti kävi vuonna 2011 Vatunginnokassa, josta ei enää saanutkaan polttoainetta elokuussa kuten aiemmin kesällä oli onnistunut. Minä ja Annika olimme vähillä bensoilla liikenteessä ja pääsimme veneellä Vatunkiin, vain huomataksemme, että siellä ei ole a) polttoainemyyntiä mutta myöskään b) meillä ei ole lompakkoa.
Soitin Iin taksille, joka tuli hakemaan minut pelastautumispuku päällä bensaostoksille. Kun mies kurvasi Vatungin laiturille, hän kauhisteli heti että ”Olisit nyt sanonut että sulla on vaan pelastautumispuku eikä kenkiä matkassa, olisin ottanut vaimon kengät matkaan!” Mies suostui ajelemaan minua ympäri Iitä ilman mitään takeita rahansaannista, osti minulle bensiinikanisterin ja bensaa huoltoasemalta, ja laittoi kaiken sitten laskutukseen Metsähallitukselle kun ei minulla kerran ollut rahaa mukana.
Kaksi henkilöä kärrää maitokärryillä sukellusvarusteita pitkoksia pitkin hiekkarannalla
Iin Röytän saarella on veneilijöitä ja mökkeilijöitä varten näppärät maitokannut. Kulkevat niillä sukellusvarusteetkin.
Viime kesänä Jusku ja minä ajoimme Torniojoessa kumiveneen karille kun kesämyrsky Rauli oli siirrellyt merimerkkejä. Paikallinen mökkiläinen auttoi meitä pääsemään rantaan, vei meidät autolla sinne minne olimme jättäneet oman maasturimme, ja auttoi vielä lastaamaan kumiveneen Hiluxin katolle.
Vuonna 2012 ollessani merellä töissä, puhelimeen kilahti tekstiviesti. Siinä luki vain ykskantaan ”Olemme inventoimassa. Hilux on ojassa.” Tätä sitten rannalle selvittämään ja totta totisesti Hilux oli ojassa! Se ei ollut vain ojassa, vaan se oli myös meressä, mahaansa ja akseleitaan myöten venerännissä pehmeällä rannalla! Pojat olivat ajaneet Hiluxin sinne ja lähteneet inventoimaan kumiveneellä.
Soittelin Hailuodon huoltoasema SEOlle ja kysyin myyjältä, sattuuko kahvittelijoiden joukossa olemaan yhtään traktori-isäntiä. Olihan siellä, ja juttelin hänen kanssaan puhelimessa. Hän lupasi kahvin jälkeen lähteä metsätien päähän pikkusatamaan auttamaan Hiluxin kuiville.
Traktori ja isäntä saapuivat ja niinhän se nousi kolmitonninen Toyota Hiluxkin helpon näköisesti merestä kun vetäjänä on kettinki ja traktori. Ilman näitä hailuotolaisia isäntiä ja heidän traktoreitaan olisi moni muukin varmaan pulassa.
Pelastautumispukuisia ihmisiä pärskii vettä satama-altaassa veneen vieressä
Viime kesän pelastautumisharjoituksista.
Pari kesää sitten saimme myös alumiinihitsarin tekemään iltatöitä kun hän suostui hitsaamaan Busterin kuntoon yötä myöten.
Saan olla kiitollinen siitä, että olen työssäni törmännyt lähes yksinomaan ystävällisiin ja mukaviin ihmisiin, auttavaisiin ja ihaniin. Niin monesti on jäänyt hyvä mieli ja hymy päälle kun on kohdannut sellaista epäitsekkyyttä, jota vain toivoo voivansa itse joskus levittää eteenpäin.
Kiitoksia kaikille ihanille ihmisille, joihin olen vuosien varrella törmännyt, ja kaikille teille, joita en ole vielä tavannut!
Essi Keskinen
Kaksi henkeä istuu betonilaiturilla ja katsoo mikroskooppiin ja katsoo näytteitä ulkona
Kalajoella vuonna 2008 - laboratorio voi olla ulkonakin.

Telineessä veneen päällä olevassa kumiveneessä lepää joku niin että vain jalkapohjat näkyvät
Välillä täytyy hiukan huilia.

Sukeltaja kuivapuvussa nojaa vedessä surffilautaan
Keväällä 2006 Saaristomeren kansallispuistoon rakennettiin vedenalaista luontopolkua surffilaudan avulla.

Pelastautumispukuinen henkilö poimii jotakin puron pohjalta keltaiseen verkkopussiin
Raakkuhommat luonnistuvat myös meribiologilta. Tosin seuraavana vuonna oli mukavampaa kun polviin oli hankittu remonteissa käytettävät suojukset ja kivillä konttaaminen sujui helpommin.

maanantai 6. helmikuuta 2017

Onnistunut sukellus yhteistyöhön

Joukko ihmisiä seisoo lumipenkalla jäähän tehdyn avannon edessä, kaikkien edessä maassa kuivapuvussa oleva sukeltaja räpylöineen
Sukellus talvella -järjestäjäporukka. Kuva Mikko Karjalainen

Lauantaina 4.2.2017 vietettiin ensimmäistä #suomi100-vuoden #luonnonpäivät -tapahtumaa Sukella talveen. Nosto tähän heti kärkeen: tapahtuma onnistui aivan loistavasti! Yleisöä riitti, sukeltajia, lapsiperheitä, koiria ja hiihtäjiä. Kuumaa mehua ja keksejä meni, sukeltajat videoivat livenä valkokankaalle mm. hauenpoikasen ja partiolaiset pitivät yllä makkaranuotiota ja puolijoukkuetelttaa.
Lämminhenkinen perhetapahtuma jäällä oli varmasti se, mikä jäi vierailemaan tulleille mieleen. Järjestäjänä minulle jäi mieleen mahtavan tapahtuman lisäksi uskomattoman hieno yhteistyö sekä vanhojen että uusien kumppaneiden kesken. Kaikki meni loppujen lopuksi suunnitelmien mukaan, ja yllätyksistäkin selvittiin.

Pitkälapaisella moottorisahalla tehdään avantoa lammen jäähän
Pitkälapaisella moottorisahalla avannon teko käy leikiten. Kuva Mikko Karjalainen

Katsotaanpa hiukan ”behind the scenes” eli kurkistetaan, mitä onnistuneen tapahtuman kulisseissa tapahtui.

Marraskuu 2016: Allekirjoittanut ottaa yhteyttä Oulun Sukelluskeskuksen Tomiin ja ehdottaa yhteistyötä Sukella talveen -tapahtumassa. Tomi innostuu heti ja tapahtuma nimetään mielikuvituksettomasti mutta kuvaavasti ”Sukellus talvella”. Tomi lupaa ottaa yhteyttä Oulun Urheilusukeltajat ry:hyn ja Oulun Vesimiehet ry:hyn. Jo saman päivän aikana tulee viesti että sukeltajat ovat messissä ja innoissaan! Tomi ehdottaa tapahtumapaikaksi Kassakaappimonttua Kiimingissä.

Ihmisiä jäällä avannon ympärillä, pystytettynä puolijoukkueteltta


Joulukuu 2016: Allekirjoittanut soittaa Maanmittauslaitokselle selvittääkseen Kassakaappimontun maanomistajan ja soittaa autoilija Markku J. Arvolalle kysyäkseen, saako montulla järjestää sukellustapahtuman. Markku naurahtaa että ”totta kai! Ei se vesi siitä mihinkään kulu!”

Mies tekee moottorisahalla avantoa
Oulun Sukelluskeskuksen Tomilta käy avannonteko. Kuva Mikko Karjalainen


Tammikuu 2017: Allekirjoittanut ottaa yhteyttä Oulun yliopiston partiolippukuntaan Soopa ry:hyn ja Antti innostuu heti. ”Totta kai me voidaan tulla pystyttämään sinne puolijoukkueteltta, tämähän kuulostaa kivalta tapahtumalta!” Myöhemmin Antti ilmoittaa saaneensa matkaan neljä innokasta teltanpystyttäjää.

Mies hinaa avannosta valtavaa jääkuutiota
Jääpalat painavat. Kuva Mikko Karjalainen

Mies seisoo jäällä avannon edessä pitkälapaisen moottorisahan kanssa ja toinen valokuvaa avantoon
Kuva Mikko Karjalainen


Perjantai 3.2.2017 - 14 h H-hetkeen: Allekirjoittanut soittaa paikalliselle K-supermarketkauppiaalle Jaanalle Hovihalliin ja kysyy, haluaisivatko nämä tukea hyvää tapahtumaa ja sieltä luvataan saman tien minulle kassillinen pikakahvia, teetä, mehutiivistettä, pahvimukeja ja keksejä. ”Tule vaan hakemaan se täältä iltapäivällä, laitan nimesi kassiin niin saat sen palvelutiskiltä.”

"K-supermarket Hovihalli tarjoaa kahvia, mehua ja keksejä" -lappu eväiden päällä lumessa


Lauantai 4.2.2017 - 1 h H-hetkeen: Allekirjoittanut ja kollega Pekka ajavat paikalle alkaakseen järjestelyt. Tie ja parkkipaikka ovatkin auraamatta! Tilaisuus alkaa tunnin päästä ja yhteistyökumppanitkin ovat juuri tulossa! Allekirjoittanut soittaa maanomistaja Arvolalle hätääntyneenä ja kyselee apuja. Markku kertoo että alueella on kyllä paljon traktoreita, mm. parin kilometrin päässä Mammuttikoti-nimisellä firmalla ”Nylanterilla”. Allekirjoittanut soittaa numerotiedusteluun ja hänet yhdistetään toimitusjohtaja Nylanderille. Toimitusjohtaja Nylander vastaa puhelimeen, ja kuultuaan hätätilanteen laadun kysyy vain, koska tie pitäisi aurata. ”Nyt.” ”Selvä, saan ehkä poikani hereille jos soitan hänelle” (klo 11.05 lauantaina).

Sukeltaja lähdössä avantoon muiden katsoessa ympärillä
Ensimmäinen sukeltaja lähdössä. Kuva Mikko Karjalainen

Lauantai 4.2.2017 - 40 min H-hetkeen: Tietä kolistelee keltainen traktori, jonka kyljessä komeilee Mammuttihirsi. Nuori mies hyppää kuskinpenkiltä ja käy tarkastamassa tilanteen. Käy vielä kotona 4 km päässä vaihtamassa paremman kauhan traktoriin ja kolistelee sitten takaisin paikalle auraamaan tien ja parkkipaikan. Alue on aurattu kun ensimmäiset kävijät saapuvat paikalle.

Kolmionmallisesta avannosta vedetään naruilla jäänkappaleita
Oikeaa muotoa oleva eli kolmionmallinen sukellusavanto on valmistumassa.

Lauantai 4.2.2017 - klo 12: Ensimmäiset kävijät saapuvat ja heidän mukanaan maanomistaja Arvola. Hän tuli katsomaan, sainko jostain aurausapua vai pitäisikö hänen käydä vielä jossain kysymässä, mutta alue on jo aurattu. Samalla hän antaa luvan sytyttää rantaan nuotio ja toivottaa meille tosi hauskaa päivää.

MammuttiHirsi -kauhakuormaaja lumisessä metsässä
Mammuttihirsi kävi hätään hälytettynä auraamassa meille tien ja parkkipaikan.

Ihmisiä virtaa katsomaan sukeltajia pikkuhiljaa seuraavan kolmen tunnin aikana. Viimeiset kävijät ilmaantuvat metsästä suksilla juuri ennen kolmea. Lapset ihmettelevät jään alle sukeltamista, aikuiset käyvät katsomassa teltassa jään alta tulevaa live-lähetystä ja sukeltajat vuorottelevat jään alla ja turvasukeltajana. Moni pysähtyy juttelemaan meribiologin kanssa ja ihmettelemään hänen esittelemiään meribiologien käyttämiä varusteita.

Päivän päätteeksi on kiitollinen ja huojentunut olo.

Sunnuntai 5.2.2017 - Sakari Kaikkonen sukeltajista lähettää allekirjoittaneelle valmiin YouTube-videolinkin dronella otettuihin ilmakuvavideoihin ja sanoo että saa jakaa kaikkialle!

Maanantaina 6.2.2017 - biologi Mikko Karjalainen lähettää linkin ottamiinsa upeisiin valokuviin ja sanoo että niitä saa kyllä käyttää kaikkialla, kunhan hänen nimensä vain on kuvaajana.

Valtavan äärettömän iso kiitos kaikille! Te teitte lauantaisen tapahtuman!

Oulun Sukelluskeskus www.oulunsukelluskeskus.fi
Oulun Urheilusukeltajat ry
Oulun Vesimiehet ry
Soopa ry
K-supermarket Hovihalli
Mammuttitalo / Mammuttihirsi ja kaksi sukupolvea Nylandereja
Maanomistaja Markku J. Arvola
Kollegat Metsähallitukselta Pekka Lehtonen ja Suvi Saarnio

Essi Keskinen

Katso dronevideo täältä:

https://www.youtube.com/watch?v=VBRj_B7l1Og

Sukellusfiiliksiin pääsee täältä:

https://youtu.be/zHKReNfl-Mo
https://youtu.be/cXtKvTvVAho


Sukeltaja avannossa, toinen istuu turvasukeltajana jäälohkareella, kaksi henkeä pitää kiinni sukeltajan narusta
Turvasukeltaja istuu valmiusasemissa kun ensimmäinen sukeltaja on lähdössä. Kuva Mikko Karjalainen

Ihmisiä jällä
Sukellussäännöt käydään läpi ennen sukellukselle lähtöä.

Ihmisiä jäällä avannon ympärillä, pari sukeltajaa lähdössä sukeltamaan

Sukeltaja ja muita ihmisiä avannon ympärillä jäällä, taustalla puolijoukkueteltta

Kaksi sukeltajaa kolmionmallisessa avannossa, ympärillä jäällä muita ihmisiä ja kolmas sukeltaja

Sukeltaja ja muita ihmisiä seuraa avannon ympärillä jäällä sukellustapahtumaa

Kuva posterista, jossa mainostetaan luonnon päivät 2017 -tapahtumaan Sukellus talvella
Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille!