Merenkurkku

Merenkurkku kutsuu melojaa, veneilijää ja luonnon ystävää! Koe saariston monimuotoisuus: erämaiset metsäsaaret, sokkeloinen sisäsaaristo sekä ulkosaariston karikoiden ja luotojen mosaiikki. Merenkurkun matalissa vesissä viihtyvät niin kalat kuin saaristolinnut, ja alueen asukkaisiin kuuluvat muun muassa riskilä ja uhanalainen merikotka.

Fladoja ja kluuvijärviä
Maan kohoamisen takia Merenkurkun luontotyypit, kasvillisuus ja eläimistö kehittyvät alati. Matalat merenlahdet kuroutuvat vähitellen umpeen muuttuen ensin fladoiksi eli lähes umpinaisiksi merenlahdiksi, joilla on kuitenkin vielä säännöllinen yhteys mereen. Fladat muuttuvat vähitellen kluuvijärviksi, joihin tulee enää satunnaisesti merivettä merenpinnan ollessa korkealla. Kluuvijärvissä elää pääasiassa makeanveden lajeja.

Merestä paljastuvalle maalle nousee ennen pitkää metsää. Tällaiset maankohoamisalueille kasvaneet metsät ovat harvinaisia, joten Suomella on erityisvastuu niiden suojelemisesta.

Unescon maailmanperintökohde
Jääkausi on jättänyt Merenkurkkuun voimakkaat jäljet, ja sen mahti näkyy yhä, sillä jään aikoinaan painama maankuori kohoaa edelleen. Maankohoamisen sekä sulavan mannerjäätikön synnyttämien moreenikenttien ansiosta Merenkurkun saaristo hyväksyttiin vuonna 2006 Unescon maailmanperintöluetteloon (whc.unesco.org).

Suojeltu Merenkurkku
Merenkurkun ainutlaatuinen saaristo kuuluu Natura 2000 -alueeseen, joka kattaa käytännössä koko ulkosaariston kuuden kunnan alueella. Natura 2000 -alue yhtyy Ruotsin puoleisiin suojelualueisiin, ja lähimmillään Suomeen ja Ruotsiin kuuluvat saaret sijaitsevat vain 20 kilometrin päässä toisistaan. Merenkurkku kuuluu myös Itämeren suojelukomissio HELCOMin suojeltavien alueiden listalle.

Lue lisää:  www.luontoon.fi/merenkurkku