keskiviikko 16. joulukuuta 2020

EMMAt esittelyssä: Uhanalaiset lajit - Kempeleenlahti ja Liminganlahti

Laaja kosteikkoalue
Liminganlahden kosteikkoalue on laaja. Vedenkorkeuden vaihtelut näkyvät näin matalalla alueella selvästi. Lintutorni on hyvin laakean ja aavan alueen ainoa korkeampi paikka, josta kosteikosta saa yleiskuvan. Kuva Johanna Kantanen / Metsähallitus


Laajoista matalista lahdista löytyy arvokasta meriluontoa. Liminganlahti ja Kempeleenlahti ovat molemmat geologisesti ja biologisesti hyvin samankaltaisia - molemmissa kutevat kalat, molemmista löytyy paljon uhanalaisia putkilokasveja, molemmissa viihtyvät pikkujärvisimpukat ja molemmat ovat tärkeitä vesilinnuille.

Kasvi veden alla
Direktiivilaji ja luonnonsuojelulailla suojeltu laji upossarpio esiintyy yleensä yksittäisinä versoina muun kasvillisuuden joukossa, mutta voi hyvissä olosuhteissa muodostaa jopa niittyjä. Kuva Niina Kurikka / Metsähalitus


Näistä syistä Liminganlahti ja Kempeleenlahti ovat etsineet tiensä EMMA-alueiksi (ekologisesti merkittävät vedenalaiset merialueet). Kumpaakin on kartoitettu kansallisen vedenalaiskartoitusohjelman VELMUn (koordinoinut SYKE, tekijöinä mm. Metsähallituksen meritiimi) toimesta jo pitkään.
Simpukan vedenotto- ja -poistoaukot, simpukka pohjassa veden alla
Pikkujärvisimpukka kurkottelee ravintoa ja happea. Kuva Essi Keskinen / Metsähallitus


Molempien lahtien joidenkin rantojen perinnebiotooppeja hoitavat lehmät. Muutamat uhanalaisista lajeista, mm. upossarpio ja nelilehtivesikuusi, ovat huonoja kilpailijoita ja hyötyvät siitä, että lehmät pitävät vahvemmat rantakasvit kurissa.

Henkilö pitää kirjoitusalustaa ylhäällä ja esittelee sen edessä kasvia
Luontokartoittaja on löytänyt uhanalaisen nelilehtivesikuusen ja täyttää maastolomaketta. Kuva Jalmari Laurila / Metsähallitus

Laaja matala lahti on Natura 2000 -luontotyyppi ja jo sinällään arvokas elinympäristö lajistolle. Perämeren rannoilla laajoissa matalissa lahdissa, kuten Limingan- ja Kempeleenlahdessa, viihtyvät uhanalaisista putkilokasveista mm. upossarpio, nelilehtivesikuusi ja paunikko. Suursimpukkapohjat eli pikkujärvisimpukoita vilisevät mutapohjat ovat myös uhanalainen luontotyyppi. Kummastakin lahdesta löytyy näitä hitaita nilviäisiä.

Essi Keskinen

Lehmiä rantavedessä
Lehmät hoitavat perinnebiotooppeja monilla rantaniityillä. Kuva Niina Kurikka / Metsähallitus

Kasvin yksityiskohtia
Nelilehtivesikuusen kukat ja siemenet näkyvät lehtihangoissa. Kuva Lari Järvinen / Metsähallitus

Ihmisiä katselemassa kiikareilla ja kaukoputkilla
Liminganlahti on yksi Suomen tärkeimpiä lintukosteikkoja.. Kuva Lari Järvinen / Metsähallitus

Kasveja veden alla
Näkinpartaisia kivikossa. Kuva Lippi Vertio / Metsähallitus

Kaksi lahtea rajattu ilmakuvasta
Liminganlahden ja Kempeleenlahden EMMA-alueiden rajaukset. Kumpikin lahti on natura-luontotyyppiä Laajat matalat lahdet. Vesisyvyys on vain metrin tai pari ja vesi on suhteellisen sameaa pehmeästä pohjasta ja lahden mataluudesta johtuen. Kuva VELMU


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti