maanantai 5. lokakuuta 2020

EMMAt esittelyssä: Geodiversiteetti - Rahjan saaristo

Sileää merenrantakalliota auringonlaskussa

Vaaleampi kiemurainen raita tummemmassa kalliopinnassa
Kalajoen eteläpuolelta löytyy Rahjan saaristo, jonka sileäksi kuluneet rantakalliot kertovat jääkauden tarinaa. Kuvat: Martin_Friedrichs_/ Metsähallitus

Rahjan saaristo on alue, joka on valikoitunut EMMA-alueeksi (ekologisesti merkittävä vedenalainen merialue, lue enemmän blogista) monimuotoisuutensa vuoksi. Rahjaan mahtuu kaikkea. Natura 2000 -luontotyypeistä alueelta löytyy jokisuisto, laaja matala lahti, riuttoja, fladoja (linkkien blogit englanniksi), kluuveja, rantaniittyjä ja vaikka minkälaisia maankohoamisrannan sukkessiovyöhykkeitä, kun noustaan keskivedenkorkeuden yläpuolelle. Monimuotoisuuden vuoksi veden altakin löytyy monenlaisia merenpohjan eliöyhteisöjä. Rahjan kasvillisuus on äärimmäisen monimuotoista. Terrestrisellä eli vesirajan yläpuolella on lukuisia uhanalaisia kasvilajeja, vesikasveista löytyvät paunikko ja nelilehtivesikuusi (linkkien blogit englanniksi), perässään pari alueellisesti uhanalaista lajia. Linnut sekä pesivät että pysähtyvät muutollaan Rahjassa ja lisäksi kaupallisesti merkittävät kalalajit harjus ja nahkiainen nousevat alueen läpi Isojokeen ja Siiponjokeen kutemaan. EMMA-raportti ynnää myös Rahjan erinäiset suojelustatukset: ”Alueen merkitystä kuvaa lisäksi se, että alue on kokonaisuutena tai osin mukana monessa eri suojeluohjelmassa: rantojensuojelu-, vesistöjen erityissuojelu-, koskiensuojelu- ja linnustonsuojeluohjelmassa.” Pelkästään maapuolen arvoja analysoitaessa Rahja nousee Suomessa sen kymmenen kärkiprosentin joukkoon, josta löytyy eniten korvaamattomia luontoarvoja.

Kotiloita kiipeilee vesikasveilla veden alla
Kotilot ovat löytäneet ärviät suojaisessa fladassa Rahjan saaristossa. Kuva: Manuel Deinhardt / Metsähallitus

Avainsanoina Rahjan EMMA-rajauksen kohdalla on kuitenkin käytetty geodiversiteettiä eli geologista monimuotoisuutta ja monipuolista vesikasvillisuutta. Lue lisää EMMA-alueiden geodiversiteetistä täältä. Nämä liittyvät tietysti siinä mielessä yhteen, että monipuolinen geologia mahdollistaa myös monien erilaisten luontotyyppien ja elinympäristöjen muodostumisen alueelle. Rahja pitää sisällään mm. suojaisan jokisuiston, josta löytyy makean veden ja suojaisten alueiden kasvillisuutta (linkin blogi englanniksi), laajan ja matalan lahden, jota Rahjan saaristo suojaa tehokkaasti kovalta merenkäynniltä ja avoimen ulkosaariston, josta löytyy karuja kivikkoluotoja ja vedenalaisia riuttoja. Vedenalaiselta luonnoltaan Rahja on aikamoinen vedenjakaja. Esimerkiksi alueellisesti uhanalainen merinäkinruoho esiintyy Rahjassa aika lailla pohjoisimmilla levinneisyysalueillaan - se sinnittelee suolaisuusvaatimuksensa äärirajoilla n. 3,5 promillen suolapitoisuudessa. Toisaalta Perämeren nimikkolajit, vesisammalet (linkin blogi englanniksi), eivät viihdy Rahjassa - tästä sekä etelään että pohjoiseen siirryttäessä vesisammalia alkaa taas löytyä, mutta Raahen ja Kokkolan saariston väliin jäävällä pätkällä vesisammalet eivät viihdy. Liekö kyseessä sitten happamien alunamaiden vaikutus vai mikä, vesisammalia ei Rahjasta löydy. Myös uhanalainen laji nelilehtivesikuusi sinnittelee täällä, suhteellisen kaukana muista lajin esiintymistä.

Vesikasvin lehdet kurkottelevat tyynen pinnan päälle
Kiehkuraärviän (Myriophyllum verticillatum) lehdet kurkottelevat pinnan päälle tyynen fladan rantavedessä. Kuva: Manuel Deinhardt / Metsähallitus.

Mitä erikoista Rahjan saaristossa sitten on, että se ansaitsee EMMA-statuksensa? Alue nousee esiin juuri geologisten kohteiden kirjon eli geodiversiteettinsä ansiosta. Rahjan saaristossa on paljon erilaisia geologisia kohteita suhteellisin pienellä alueella. Alue on maankohoamisrannikkoa ja sieltä löytyvät maankohoamisalueen eri vyöhykkeet. Muutenkin jääkauden merkit näkyvät Rahjan saaristossa hyvin (linkistä löytyy erittäin mielenkiintoinen englanninkielinen blogi Itämeren geologisesta historiasta). Rahjasta löytyy mm. drumliini-nimisiä moreenimuodostumia, jotka näkyvät kartallakin koillinen-luode -suuntaisina kapeina kalliorantaisina niemekkeinä. Siiponjoki taas on kasannut joen alapuolelle erityisen komean suistoalueen, koska Rahjan saaristo on aina suojannut jokisuistoa suuremmilta tuulilta, aalloilta ja veden sekoittumiselta. Monien saarten ja Rahjan mantereen rannat ovat luonnontilaisia, vaikka alueelta löytyykin vireää veneily- ja mökkeilykulttuuria.

Kartta: EMMA-rajaus ilmakuvan päällä, jokisuistoa ja saaristoa
Rahjan saariston EMMA-rajaus. Kartta: VELMU.

Rahjassa kohtaavat siis arvokkaana kokonaisuutena geologia ja biologia, eteläisyys ja pohjoisuus, terrestriset, vedenalaiset ja jopa ilmanalan luontoarvot eli linnut.

Essi Keskinen (MH), Anu Kaskela (GTK), Aarno Kotilainen (GTK)

Vesikasveja alhaalta pintaan päin kuvattuna
Kalvasärviä viihtyy hyvin liejupohjaisissa suojaisissa fladoissa ja lahdissa, joita Rahjan sisäsaaristossa riittää. Kuva: Manuel Deinhardt / Metsähallitus.

Vesikasveja suuren kiven juurella
Uposvesitähdet viihtyvät niin suojaisissa pehmeäpohjaisissa lahdissa kuin ulompana hiekka- ja sorapohjillakin. Kuva: Manuel Deinhardt / Metsähallitus.

Kallioista merenrantaa auringonlaskussa
Rahjan saaristo on vilkkaassa virkistyskäytössä - sisäsaaristoon pääsee säällä kuin säällä, mutta ulkosaariston luodot ovat säiden ja tuulten armoilla. Kuva Martin Friedrichs / Metsähallitus.

Leväpalleroiden peittämä pohja
Ahdinpalleroiden irtonaisten pallukoiden peittämät pohjat ovat vielä mysteeri meribiologeillekin. Vuoden 2018 Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa ne päätyivät luokkaan DD - tiedonpuutteen vuoksi arvioimatta jätetyt luontotyypit. Rahjan saariston laajoista pehmeäpohjaisista ja suojaisista sisälahdista löytyy ahdinpalleropohjia.  Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus

Tiheää vesikasvillisuutta veden alla
Pehmeistä pohjista pitävä Vaucheria -levä peittää suojaisia pohjia Rahjan saaristossa. Makean veden vesikasvi rannikkovesikuusi (Hippuris lanceolata) kurkottelee tiiviistä rihmalevänurmikosta. Kuva: Manuel Deinhardt / Metsähallitus.

Kotilo rihmalevällä veden alla
Rahjan vedenalainen luonto on erikoinen sekoitus mereisempiä ja makeanveden lajeja. Pohjoisemman Perämeren vesisammalia ei enää juuri näy, mutta eteläisemmän Merenkurkun hieman suolaisemmasta pitäviä lajeja on vielä joitakin, kuten kuvassa vasemmalla näkyvä punahelmilevä (Ceramium tenuicorne), jolla kotilo kiipeilee. Kuva: Jussi-Tapio Roininen / Metsähallitus.

Murtovesisientä, joka näyttää rypyliäiseltä vaahtomuovilta
Murtovesisientä löytyy lähes joka paikasta veden alta koko Suomen rannikolta. Murtovesisieni on suodattaja, joka imee sisäänsä vettä, josta siivilöi sekä happea että ravinnehiukkasia, ja puskee sitten käytetyn veden ulos. Murtovesisieni tarvitsee kiinteää pintaa kiinnittyäkseen, esimerkiksi kiven, kallion, laiturintolpan tai hätätilassa vaikka suurehkon pikkujärvisimpukan kuoren. Kuva: Jussi-Tapio Roininen / Metsähallitus.

Vesikasvi pohjalta pintaan päin kuvattuna
Merinäkinruoho (Najas marina) sinnittelee Kalajoen ja Rahjan alueilla pohjoisimmalla levinneisyysrajallaan. Merinäkinruoho pitää suolaisemmasta vedestä ja kasvaa Rahjassa yksittäin muutaman sentin mittaisina pieninä versoina, kun se etelämpänä voi muodostaa tiheitä niittyjä. Rahjassa piikikäs merinäkinruoho on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi. Kuva: Manuel Deinhardt / Metsähallitus.

Kaksi vesikasvia kuvattuna pohjasta pintaan päin, aurinko näkyy taivaalla pinnan läpi
Kalvasärviä on yleinen vesikasvi Rahjan saaristossa. Kuva: Manuel Deinhardt / Metsähallitus.


Pieniä pystyjä "keppejä" kiven pinnalla veden alla
Runkopolyyppien jättämät ruskeat "juuret" kiven pinnalla kertovat tiheästä polyyppiverkostosta. Vähäsuolaisessa murtovedessä Rahjan korkeudella Perämerta esiintyy vain tulokaslajia kaspianpolyyppia (Cordolyphora caspia), joka on kulkeutunut Itämereen Kaspian- ja Mustanmeren alueilta. Kuva: Jalmari Laurila / Metsähallitus.

Katkaravun näköinen äyriäinen kiven pinnassa veden alla
Katkat ovat pieniä äyriäisiä, joita löytyy joka puolelta Itämerta. Kuva: Jalmari Laurila / Metsähallitus.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti