SEAmBOTH-projekti on juuri päättynyt, ja päättymisen myötä
tulevat myös lopputulokset. Yksi hankkeen päätuloksista oli löytää alueen
merkittävimmät meriluontoarvot. Jotta pystymme suojelemaan luontoa, meidän täytyy
ensin tietää, missä tärkeimmät luontoarvot sijaitsevat.
Luontoarvojen määrittelyyn päätyvä analyysiketju voi näyttää
esimerkiksi tältä: 1) Määrittele luontoarvot, toisin sanoen, mitä haluat
suojella, 2) kerää olennainen tieto siitä, mistä laji tai elinympäristö löytyy, 3) arvioi lajisi
(tai elinympäristösi) levinneisyys alueella esimerkiksi tilastotieteellisellä
mallinnuksella, 4) arvioi mahdolliset luontoa uhkaavat tekijät kuten ihmispaineet,
jotka voivat tuhota elinympäristön 5) yhdistä kaikki keräämäsi tieto luontoarvoja
esittäväksi kartaksi sopivalla menetelmällä luotuna, esimerkiksi spatiaalisen
suojelun priorisoinnilla.
SEAmBOTH-projektissa seurattiin tätä polkua, ja nyt tulokset
ovat valmiit.
1. Määrittele ”luontoarvot”
Ensimmäiseksi meribiologit määrittelivät arvokkaan luonnon
MOSAIC-työkalua käyttäen (MOSAIC on asiantuntijatyökalu, jota käytetään mm.
määrittelemään arvokkaita luontotyyppejä tai elinympäristöjä. Lisää
MOSAIC-työkalusta voi lukea englanninkielisistä blogeista luontoarvotyöpajasta
ja täältä.)
Elinympäristöt, eliöyhteisöt ja lajit pisteytettiin ekologisesta näkökulmasta
katsoen eri pistemäärillä. Mitä korkeampi pistemäärä, sitä tärkeämmäksi tai
merkittävämmäksi kohde katsottiin koko meriekosysteemin kannalta. Korkeampia
pisteitä saivat mm. lajit tai elinympäristöt, joiden tiedetään vaikuttavan
yleiseen luonnon monimuotoisuuteen tai koko meriekosysteemin toimintaan.
Tällaisia olivat mm. kalojen lisääntymisalueet ja nelilehtivesikuusiniityt (lue
niistä enemmän englanniksi
täältä).
2. Kerää tietoa lajeista ja elinympäristöistä
SEAmBOTH-projekti on viimeisen kolmen vuoden aikana kerännyt
biologista dataa erilaisilla menetelmillä kuten sukeltamalla (esittelyvideo sukeltamisesta
löytyy englanninkielisestä blogista), kahlaamalla (esittelyvideon
kahlaamisesta löydät englanniksi
täällä) ja drop-videoilla (esittelyvideon
drop-videoiden tekemisestä löydät englanniksi täältä). Biologisten
kartoitusten tuloksista löydät enemmän suomeksi
tästä blogista. Kun kaikki biologiset näytepisteet, jotka SEAmBOTH-alueelta
on koskaan tehty, kerätään yhteen, tietoa oli yli 23 000 näytepiteestä
(kuva 1)! Se on ollut valtava työponnistus!
Kuva 1. Kartta näytepisteistä, joista biologista dataa on kerätty (kartta Elina Virtanen, SYKE). |
Lisäksi kerättiin ympäristömuuttujadataa siitä, millaisessa
elinympäristössä laji elää, esimerkiksi tietoa suolapitoisuudesta, pohjan rakenteesta,
syvyydestä ja turbiditeetista eli veden sameudesta. Tätä tietoa kerättiin mm. kaukokartoitusmenetelmillä
(kuva 2) ja geologisilla
kartoituksilla.
3. Ekologinen mallinnus
Lajien ja luontotyyppien esiintymistä vedenalaisessa
maisemassa voidaan arvioida yhdistämällä lajitieto maastosta ja kehitetyt
ympäristömuuttujatiedot (kaukokartoitustiedot). Kaiken kaikkiaan 112 lajimallia
(Kuva 3) käytettiin ekologisissa malleissa (mukaan lukien esim. vesisammalet,
näkinpartaiset, makrofyytit ja uhanalaiset lajit kuten upossarpio, josta voi lukea
lisää englanninkielisestä blogista täältä, kuva 4).
Kuva 3. Prosenttiosuudet käytetyistä malleista. |
Kuva 4. Prosenttitodennäköisyys, jolla upossarpiota löytyy SEAmBOTH-alueelta kahden lähemmäksi zoomatun lähikuvan kanssa (kartta Elina Virtanen, SYKE). |
4. Luontoarvoja uhkaavia tekijöitä
Ihmisvaikutuksilla (joista voi lukea enemmän englanninkielisestä blogista täältä) saattaa olla merkittävä vaikutus
meriluontoon. Elinympäristöt saattavat huonontua esimerkiksi väylältä pöllyävän
maa-aineksen johdosta, tai ne voivat tuhoutua kokonaan kuten esimerkiksi käy ruoppauksen
yhteydessä (kuva 5). Ihmispaineiden vaikutukset arvioitiin asiantuntijatyönä -
jokaisen ihmispaineen vakavuus ja intensiteetti arvioitiin erikseen
MOSAIC-työkalua muistuttavalla menetelmällä. Lisäksi ihmispaineiden alueellinen
laajuus arvioitiin.
5. Alueellisen suojelun priorisointi
Viimeiseksi kaikki luodut ekologiset mallit ja
ihmispainekartat koottiin yhteen alueellisen suojelun priorisointityökalulla
Zonationilla (lue enemmän englanninkielisestä
blogista täältä). Zonation on kehitetty auttamaan maankäytön suunnittelua
ekologisin perustein. Lopputuloksena käyttäjä saa tasapainotetun arvotuslistan
meriluonnosta, jossa iteratiivisella menetelmällä on aina poistettu se solu,
jonka hävittämisellä menetetään vähiten jäljelle jäävästä luonnon
monimuotoisuudesta. Alueet, jotka saavat korkeimman arvotuksen, ovat
avainalueita luonnonsuojelun kannalta - lajirikkaita alueita, alueita, joilla
on paljon erityisesti arvokkaita lajeja tai elinympäristöjä - ja alueet, jotka
jäävät pisteissä vähimmälle, ovat ihmispaineiden alaisia vähälajisia tai vähän
ekologisia arvoja sisältäviä alueita. SEAmBOTH-hankealueella korkeimpien
luontoarvojen alueet löytyvät esimerkiksi matalista lahdista ja jokisuistoista,
jotka ovat monien kalalajien lastentarhoja ja tärkeitä monille uhanalaisille
putkilokasveille. Lisäksi suuri osa arvokkaista luontoalueista löytyy
ulkosaaristosta vähiten ihmispaineille altistuneilta alueilta (kuva 6).
Pidetään nämä alueet koskemattomina myös tulevaisuudessa.
Kuva 6. Korkeimmat meriluontoarvot SEAmBOTH-alueella MOSAIC- ja Zonation -työkalujen avulla määriteltynä. Kartta Elina Virtanen, SYKE. |
Elina Virtanen, SYKE
Kääntänyt alkuperäisestä
englanninkielisestä blogista Essi Keskinen, joka ottaa myös täyden vastuun
kaikista käännöksessä syntyneistä kielikukkasista tai lapsuksista. Jos haluat tietää lisää siitä, millaisia aluerajauksia Zonation-työkalulla voidaan tehdä, lue blogi EMMA (ekologisesti merkittävä merialue) -alueista.
Kiitos kirjoituksesta. Tämä olikin todella hyödyllinen. Mielestäni on hyvä, että luonnonvarojen perusselvitys on nyt valmis. Kiitos, että selvititte, miltä analyysiketju voisi näyttää tämän osalta.
VastaaPoistahttps://www.faunatica.fi/luontoselvitykset