Meritiimin matkassa - terveisiä Perämereltä

Tällä kertaa kirjoittajana on meritiimiin ujuttautunut ulkopuolinen henkilö, joten aloitetaanpa esittäytymisellä: Olen Riitta Kananen, 29-vuotias maantieteen ja biologian opettaja, joka on matkan varrella näköjään hairahtunut vähän varsinaisesta ammatinkuvastaan vieraille teille. Tulin metsähallitukselle työkokeiluun huhtikuun alussa, kun olin nihkeän työtarjonnan vuoksi saanut tarpeekseni kotona istuskelusta.  Halusin nähdä ympäristöalan töitä vähän laajemmin ja metsähallituksella haave on totta tosiaan toteutunut. Olen saanut nähdä ja kokeilla jo nyt monenlaisia eri työtehtäviä. Eniten olen kuitenkin viettänyt aikaani meritiimissä Essin ja Johannan työhuoneessa (ja sen ulkopuolella).

Pelastautumispuku ja muskelit

En ollut koskaan edes tullut ajatelleeksi, että metsähallituksella edes tehtäisiin meribiologin töitä. Kuitenkin kuunnellessani Essin kertomusta omasta työstään leukani loksahti hetki hetkeltä enemmän auki. Meritiimissä tehdään todella mielenkiintoista työtä, joka sisältää vielä paljon käytäntöä ja maastossa työskentelyä. Ylipäätään Essin kertoma merellä työskentely kuulostaa varsin eksoottiselta näin vannoutuneen maakravun korviin. Itse pääsin aloittamaan työskentelyni kosketuksilla merikasveihin. Tarkemmin sanottuna yritin raaputella viimekesäisiä merikasvinäytteitä ehyinä irti papereiden välistä ja muodostaa niistä kontaktimuovitetun herbaarion.  Sivukorvalla vakoilin, mitä toimiston "oikeat" työntekijät touhuilivat.  Näpertelyn päätteeksi minulla olikin muutama kymmenen kelvollista kasvia tietolappuineen kontaktin välissä ja mielessä astetta avarampi mielikuva meribiologin työstä. Pääsin myös oppimaan uutta monesta Itämeren lajista kuten korvameduusasta, siloneulasta, kilkistä, murtovesisienestä ja rasvakalasta, kun tehtävänäni oli kirjoittaa kyseisistä lajeista infotekstejä VELMU-postereihin. Tehtävä sujui muuten ihan mukavasti, mutta kilkkien sukupuolielämästä löytyi kumman vähän tietoa, miksiköhän?

Työpöytä

Seuraavaksi oli tehtävänä uudistaa yleisötapahtumissa esiteltävät meritiimin työstä ja perämeren luonnosta kertovat posterit. Johannan kanssa valitsimme arkistojen kätköistä kaikkein edustavimmat kuvat ja aloitimme askartelunäpertelyharjoituksemme. Viimeistelimme uurastuksen tulokset vielä laminointikoneella ja tadaa, sanoisin, että ensi kesänä kelpaa näitä postereita esitellä ;) ! 

Vappuviikolla ohjelmassa oli monenlaista toimistohuoneen ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa. Maanantaina menimme Johannan kanssa hallille, jossa tarkoituksena oli mm. pestä sukellusliivit, tarkistaa ilmapullojen päiväykset, järjestellä ja tarkistaa pelastautumispuvut sekä päivittää ns. touhulaatikko, joka lähtee kesällä merelle ja sisältää työvälineitä. Päivä menikin oikein lupsakasti työn touhussa ja ehdimme saada kaikki sopivasti valmiiksi. Hieman sain myös harjoittaa "työpaikkakiusaamista", kun pääsin tähtäilemään Johanna parkaa painepesurilla… 

Torstai aamuna hyppäsimme Johannan kanssa Hiluxiin ja suuntasimme kohti Kokkolaa. Tehtävänä oli toimittaa meritiimin kesällä merelle lähtevät vedenalaiset kamerat huoltoon. Perille osasimme hienosti kerralla Johannan tekemän tarkan karttasuunnitelman avulla ja maantieteilijän (ei välttämättä aina niin) upean kartanlukutaidon ansiosta.  Kun kamerat oli vastuullisesti toimitettu määränpäähän, suuntasimme keskustaan syömään. Sapuskoiden taso oli varsin kohdallaan ja kotimatka saattoi alkaa mukavasti täydellä vatsalla. Toki kahvilla ja munkilla piti vielä kotimatkalla pysähtyä...



Pitää syödä että jaksaa...

Perjantaina vuorossa oli lähinnä shoppailua eli hankintoja kesän töitä varten. Aamulla suuntasimme kuitenkin hallille tyhjentämään ylimääräiset vedet maanantaina pestyistä sukellusliiveistä. Samalla veimme sinne puuttuvia tavaroita ja otimme katsastukseen vietävät ilmapullot kyytiin. Hankintalistalla oli monenlaista tavaraa kuten silikoniletkua, pakasterasioita, happipulloja ja desinfiointiainetta. Kaupat kierrettyämme veimme vielä ilmapullot katsastukseen, haimme pari lääkehappipulloa ja kävimme kasvimuseolla viemässä kesällä kerättyjä kasveja. Lopuksi vielä pikainen visiitti yliopiston kirjastoon ja viikon työt olivat pulkassa.  Tämän viikon jälkeen oli minun aika siirtyä meritiimiltä muihin tehtäviin, mutta jos meritiimistä minulle vielä jotain hommia keksitään, niin ilolla menen niitä suorittamaan. Täältä löytyy nimittäin TODELLA mahtavat työkaverit ja monipuoliset työtehtävät. Kiitos Essi ja Johanna ja iloa kesän töihin!

Johanna tankkaa ja matka jatkuu.