Matikkaa merellä

Krunneilla auringonlaskutkin ovat kauniimpia...

Oulun meribiologitiimillä on uusi vene, Maia. Maia laskettiin vesille varsin vähäeleisin menoin juhannuksenjälkeisellä viikolla ja otettiin vähän suureellisemmin menoin tiimin työkäyttöön Maijanpäivän jälkeisenä tiistaina. 

Tiistaina muutettiin Krunneille koko varustearsenaalin kera. Tuoli tosin kuuluu Oulun yliopiston Perämeren tutkimusaseman kalustoon eikä meidän muuttokuormaan.

Maia painaa 2,2 tonnia. Se on 7,5 m pitkä ja rekisteröity III-alueelle saakka, käytännössä Ruotsin rajalle asti siis. Maian bensatankki on ilmeisesti reilun 300 litran vetoinen, minkä luulisi antavan laajan käyttösäteen. No, pääseehän Maialla kauas, mutta bensa loppuu ennen kuin sieltä pääsee takaisin.

Niina lähdössä sukeltamaan ensimmäistä kertaa kuivapuvulla. Hyvin meni.

Maia nimittäin hörppii parhaimmillaan lähes 60 ltraa bensiiniä tunnissa. Tällä kyllä irtoaakin sitten neljänkymmenen solmun vauhti, mutta Maiaa on täysin mahdoton tankata täyteen kanistereista. 350 litran tankkiin mahtuisi 17 kahdenkymmenen litran jerrykannullista bensaa. Eihän kukaan voi tankata tuollaisia määriä maastossa, saati sitten kuljettaa näitä määriä laillisesti bensapumpulta maastoon. Autossa saa nimittäin lain mukaan kuljettaa kerrallaan vain 20 litraa polttoainetta tai muuta palavaa ja/tai räjähtävää nestettä. Pitäisi siis tehdä 17 matkaa huoltoasemalta Maian luo, jollei Maiaa voi tuoda tankin luo.

Larin näkemys kettingistä ja poijusta. Kaunista Perämeren humuksenpunaisessa vedessä.

Tankillakin Maia on melko ahne. Nykyisistä polttoaineenmyyjistä johtuen pankki- ja luottokorteissa on ominaisuus, jonka mukaan yhden kortin bensaostoksen yläraja on 130 euroa kerrallaan. 130 eurolla saa n. 70 litraa bensaa. Maia syö viisi kertaa tämän yhdellä koko tankin täytöllä. Minun ja Pekan täytyy siis kaivella lompakoistamme kummankin Metsähallituksen luottokortin lisäksi vielä molempien omat luottokortit ja hiukan seteleitä päälle, jollei toiselta löydy kahta luottokorttia. Tai täytyy käydä kesäharjoittelijoiden ja projektityöntekijöiden kukkaroilla että löydetään tarvittava määrä pankki- tai luottokortteja.

Morenian pohjaeläinnäytteitä sihdataan Krunnien auringossa.

Jos Maialla nyt sitten on varaa kulkea jonnekin, se vaikuttaa kyllä ihan kelpo laitteelta ulkomerikäyttöön. Eilen minä, Lari ja Pekka teimme pitkän päivän ja haimme maa-aineksia myyvälle Morenia Oy:lle Yppärin edustalta pohjaeläin-, raskasmetalli- ja raekokoanalyysinäytteitä. Krunneilta Raahen eteläpuolella sijaitsevalle Yppärin tutkimuspisteelle hurautti kahdessa ja puolessa tunnissa. Takaisintullessa täytyi kyllä käydä tankilla Raahessa. Maiasta oli hyvä sukeltaa ja se käyttäytyi vakaasti pienessä aallokossa. Matalille Perämeren rannoille se on tietysti täysin soveltumaton, 2,2 tonnin painoista venettä kun ei hinata mies/naisvoimin hiekkasärkkien yli niin kuin Busteria.

Manu kävi laskemassa merimetsojen pesät Pohjanletolta. Nälkäiset merimetsonpoikaset kerjäsivät ruokaa Johannalta.

Tällä viikolla on muutenkin setvitty numeroita. Ulkokrunnissa Perämeren tutkimusaseman pihalla seisoo uusi uljas hyttysensyöjälaite. Mööpeli toimii kaasulla ja houkuttelee itikoita ilmeisesti jonkun feromonin avulla, tai sitten hiilidioksidin. Mistä minä tiedän. Käyttöohjeessa kuitenkin sanotaan, että pussi, johon hyttyset kerääntyvät kuolemaan, tulee tyhjentää 21 vuorokauden välein. Tyhjensimme laitteen, ja seuraavana päivänä se oli jo täynnä. Näin meillä Krunneilla.

Myös lämpötilat ovat erilaisia täällä meillä Perämerellä kuin esim. venemainosten maailmassa. Mainostauluissa autoteiden varsilla ja venemessuilla annetaan ymmärtää, että jos ostat suuren nopeasti kulkevan isomoottorisen veneen (kuten Maia) niin jollei se nyt aivan tule varustettuna sillä hyvinmuodostuneella nuorella bikinipukuisella naisella niin sen kannelle voi ainakin sijoittaa sellaisen ajon ajaksi. Entä mitä minulla on päällä Maian kannelle sijoitettuna vajaan kolmen tunnin ajon aikana heinäkuun toisella viikolla lähes tyynenä päivänä auringonpaisteessa? Ei toki bikinejä, vaan lämpökerrasto, fleecekerrasto, sukellusalushaalari eli toppahaalari, untuvatöppöset, pelastautumispuku ja pipo. Olisin kaivannut lapasia ja tuli melko kylmä ennen kuin päästiin perille. Johtuneeko tämä sitten ilmastosta vai siitä että mainosten tipusilla on niin paljon parempaa näytettävää, että sen avulla hammasta purren voidaan voittaa arktisen tuulenkin vaikutukset? Mene ja tiedä.

Pyydyksestä tyhjennetyt kuolleet hyttyset.

Viikko on joka tapauksessa ollut kerrassaan loistava – VELMU-pisteitä on tehty muutamia kymmeniä, FINMARINET-pisteitä on tehty monia satoja, kumpaankin hankkeeseen on tehty pistesukelluksia ja Morenian pohjaeläinnäytteet on otettu. Ja minä poltin eilen naaman alaosan, otsa on siis valkoinen ja silmistä alaspäin on kirkkaan punaista, siitä pipon alareunastsa lähtien, ja Johanna poltti niskan. Jollei tässä ole tarpeeksi saavutusta yhdelle viikolle, sitten en enää tiedä, mitä tehdä.

Näillä eväillä on hyvä lähteä viikonlopunviettoon.