torstai 28. lokakuuta 2010

Pallomeressä

Kirjoitanpas vielä vaikka lupasin että ehkä en! Toivottavasti joku vielä lukee. Asia on nimittäin niin että vihdoinkin meri tyyntyi kahdeksi päiväksi – sunnuntai-iltana lakkasi tuulemasta eikä tuuli alkanut uudelleen ennen kuin keskiviikkona iltapäivällä. Minä ja Pekka ehdittiin siis merelle ja tulosta tuli.

Lampurille on nyt tarkastettuna kaikki muut mahdolliset maihinnousupaikat paitsi Tiurasenkrunni, jonne olisi ollut niin pitkä venematka että valoisa aika tuskin olisi riittänyt. Vesi oli Busterin lämpömittarin mukaan mukavan kaksiasteista. Kasvillisuus vetelee viimeisiään, paitsi vesisammalet, jotka ovat monivuotisia ja elää purskuttavat iloisesti talvenkin läpi. Suurin osa muista kasveista kuolee ainakin niiden osiensa suhteen, jotka ulottuvat merenpohjan yläpuolelle – juurakoita saattaa toki jäädä. Osa kasveista lisääntyy ensi keväänä siemenistä.
Koko lokakuun on tuullut mutta sentään pariksi päiväksi helpotti.

Vedenalainen luontopolku on nyt myös korjattu talviteloille eli molemmat poijut on viety varastoon, laatat kerätty hyvään talteen syvempään veteen, köydet poistettu ja suurin osa laattojen poijuistakin – rosterisakkelit ruostuivat puhki muutamassa viikossa, kaikki täytyy ensi keväänä vaihtaa haponkestäväksi.
Pekka kelluu poijujen pallomeressä vedenalaisen luontopolun poisto-operaation loppumetreillä.

Ilma oli luontopolun poiskeräämiseen mitä parhain! Aurinko paistoi ja meri oli niin tyyni kuin se nyt yleensä voi olla. Vesikin tuntui jostain syystä hieman lämpimämmältä, ehkä melkein kolmeasteiselta. Kilkit ja halkoisjalkaiset eli massiaiset(mysikset, siis sellaiset pienet katkaravun näköiset äyriäiset) olivat löytäneet tiensä mataliin rantavesiin, yleensä näitä lajeja löytää vain kylmistä vesistä syviltä pohjilta.

Selkä-Sarvessa oli muitakin kävijöitä kuin me, vaikka luulimme kyllä olevamme ainoat. Kalastaja-Pekka oli majoittuneena Pirkkiön kalastusseuran mökkiin naapurisaarelle Maasarveen, ja lampuri itse kävi parin vieraan kanssa tekemässä jotain mittauksia. Muuten Sarvessa oli kyllä rauhallista.
Taivaan tulet

Keskiviikkoiltapäiväksi luvattiin kovaa tuulta niin että Sarvesta lähdettiin heti aamupäivällä kohti Tornion Röyttää. Tyyni pakkasyö oli tehnyt tepposensa ja satama-allas oli yllättävän paksussa jäässä. Buster toimi kuitenkin oivana jäänsärkijänä ja vene saatiin vielä maihin asti vaikka oli siinä ja siinä, suostuiko traileri menemään jään läpi ramppia alas. Hyvissä ajoin tultiin siis maihin.
Buster joutui jäänsärkijäksi kun Röyttän satama-allas olikin yllättäen jäätynyt.

Perämeren merityöt on siis tältä vuodelta tehty ja ensi vuonna merelle lähdetään taas uusin innoin! Hyvää talvikautta kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti