Luonto juhlii läpi vuoden

Kuva: Pekka Tuuri

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Sitä juhlitaan neljänä Suomen luonnon päivänä https://www.facebook.com/luonnonpaivat/?fref=ts, yhtenä päivänä joka vuodenaika. Ensimmäinen tapahtuma on jo kahden viikon päästä, Sukella talveen, 4.2.2017. Minä järjestän silloin talvisukellustapahtuman Sukellus talvella (miten omaperäisesti keksitty!) https://www.facebook.com/events/1813951962205370/ Kassakaappimontulla Oulun itäpuolella Kiimingissä. Oulun sukelluskeskuksen, Oulun Urheilusukeltajien ja Oulun Vesimiesten kanssa jäälle viritellään avanto ja avannosta roikotetaan videokameraa, joka puolestaan kiinnitetään televisioon, niin että kuvaruudulta voi ihastella vedenalaista maailmaa. Talvellakin tapahtuu - ruudulta näkyy vähintään sukeltajia, mutta ehkä myös esimerkiksi ahvenia tai jotain muuta. Joka ei ole ennen nähnyt talvisukellusta eikä koskaan kurkistanut jään alle avantoon, voi nyt tulla ihmettelemään tätä.

Tapahtumaa varten piti tietysti saada maanomistajan lupa. Soitin Maanmittauslaitokselle kiinteistötunnuksen kanssa varustettuna ja sain maanomistajan nimen. Soittelin miehelle, joka saman tien kuulosti joviaalilta ja purskahti nauruun kun kysyin, saisimmeko järjestää montulla sukellustapahtuman. ”Jo vain siellä saa sukeltaa, niin olen aina kaikille sukeltajille sanonut. Ei se minun omistama vesi siitä mihinkään kulu!”

Maanomistaja kuunteli kiinnostuneena selostustani #luonnonpäivät -tapahtumista. ”Hieno juttu, hieno juttu! Hyvä että sillekin montulle on jotain käyttöä!” hän tuumasi myhäillen selvästi tyytyväisenä.

Kuva: Tomi Väisänen

Jos oikein lähtee purkamaan Suomen luonnon juhlintaa, voidaan tulla kahteen päätelmään. 

1) Suomen 100-vuotisjuhlavuonna juhlitaan nimenomaan SUOMEN luontoa ja sen vuodenaikoja. Toki luontoa on ollut Suomen valtion nykyisten rajojen sisään jäävällä alueella myös ennen kuin Suomi itsenäistyi. Nyt juhlitaan siis nimenomaan sitä, että meillä juuri tällä hetkellä on satavuotiaassa kotimaassamme monipuolinen ja kaunis luonto, upeita kansallispuistoja ja retkeilyalueita, mahdollisuus mennä lähes kotiovesta luontoon. Juhlimme sitä, millainen luonto maassamme on tällä hetkellä. Kaikkia metsiä ei ole hakattu, kuten esimerkiksi tapahtui Antiikin aikaan Välimerellä tai hieman myöhemmin monessa Keski-Euroopan maassa. Meillä vettä voi juoda lähes mistä tahansa purosta kun ollaan suurimpien asutuskeskusten ulkopuolella, mitä ei voi tehdä monessakaan muussa maassa. Että meillä on maailman ainutlaatuisin järjestelmä, jokamiehenoikeus, joka antaa jokaiselle kansalaiselle luvan mennä luontoon, poimia marjoja ja sieniä, harrastaa ja telttailla, vain vähäisin poikkeamin. Tämä juhlinta sisältää ehkä lähinnä sen, mitä me suomalaiset olemme luonnostamme tehneet. Tätä todella kannattaa juhlia.

2) Minusta me juhlimme myös toista asiaa, ja se on se, että Suomi nyt vain sattuu olemaan upealla paikalla karttapallolla. Ei ole meidän suomalaisten ansiota, että meillä on neljä vuodenaikaa, paitsi jos ajatellaan asiaa siltä kantilta että juuri tänne me hakeuduimme aikanaan, kaikista maailman muista kolkista, seurasimme mannerjään vetäytymistä ja pysyttelimme lohijokien ja metsäpeurojen kintereillä. Saamme juhlia sitä, että Suomen rajat pitävät sisällään uskomattoman upean geologisen näytön jääkaudesta (missään muussa maassa maailmassa ei ole nimenomaan jääkauden geologisin perustein päätettyä UNESCOn maailman luonnonperintökohdetta). Maastamme löytyy sekä yksi maapallon suurimmista saaristoista että järisyttävä määrä järviä, tuntureita ja vaaroja, salpausselkiä ja silokallioita. Näistä me emme voi ottaa kunniaa itsellemme vaan saamme vain tuntea kiitollisuutta muinaisia suomalaisia kohtaan, kun ovat asettuneet näin kauniille alueelle, ja tietysti sotaveteraaneja kohtaan, että nämä rajat on suurin piirtein saatu pidettyä paikoillaan ja maa itsenäisenä.

Kuva: VisitFinland_©Kuld_2016

Elinkeinoministeri Mika Lintilä haastoi kaikki suomalaiset #lomahaaste -kampanjaan. Löydä vuoden aikana jokin uusi matkailukohde Suomesta ja mene sinne.

-Jos jokainen suomalainen tekee tänä vuonna yhden kotimaanmatkan lisää, kasvattaa se matkailun kokonaiskysyntää arviolta 800 miljoonaa euroa. Uusia työpaikkoja syntyisi sen myötä jopa 7 000, erityisesti nuorille, toteaa ministeri Lintilä.

Suomalaisten luontosuhteesta puhutaan paljon, ja luontosuhteen katkeamisen huonoista seurauksista, mutta kyllä luonto on meissä äidinmaidosta perittynä. Joillakin ehkä hiukan taka-alalla, ja siksi sitä onkin hyvä herätellä tänä vuonna.

Haasta itsesi ja lähde juhlimaan Suomen 100-vuotiasta ja yhtä aikaa ikiaikaista luontoa! Etsi itsellesi sopiva tapahtuma mistä tahansa Suomesta https://www.luonnonpaivat.fi/

Essi Keskinen

Häshtägitetään ja twiitataan luontoa

Myönnän sen - liikun vanhan kansan mielipiteellä kun puhutaan nykynuorison keskittymiskyvystä, amerikkalaisten dokumenttien välähdyksenomaisesta leikkauksesta hermostuttavine lyhyine pätkineen, sekasortoisen näköisistä ”Kääk-juoru”-palstoista erikokoisine ja -värisine fontteineen, tähtineen, vinoine taittoineen ja muine näkyvyyskikkoineen. Minun olisi pitänyt opetella twiittaamaan työn puolesta mutta en pidä Twitterin ulkonäöstä: lyhyitä morsetusmaisia lauseita, eri värejä kesken kaiken kun @mattimeikalainen on twiitannut #koirasta että iso syö pienen.

Nykynuoriso on jo kuulemma siirtynyt Facebookista vähintään Instragrammiin jollei jopa Snapchattiin tai YouTubeen. Niistä löytää kyllä nättejä kuvia mutta sitten on tekstien kanssa niukanlaisesti, proosaa on vaikea löytää kun #virkamies on #toimisto vaikka #luonnonpäivät olisi #ulkonaluonnossa. Ja perään vielä #tulisipajokesä että #pääsisipoistoimistosta.

Kuvat ovat kauniita mutta minulle ne antavat loppujen lopuksi aika vähän. Mieheni katselee YouTubesta usein kaikenlaista mutta itse en oikein ymmärrä kuin musiikkivideoita. Videoiden katsojana mistä tahansa some-kanavasta olen myös huono - en jaksaisi katsoa loppuun minkään mittaista videota vaan lukisin ennemmin pointin ihan vanhoina kunnon virkkeinä. Paitsi jos se on #kissavideo niin silloin se täytyy tietysti katsoa koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Muuten tartun mieluummin paksuun kauniisti kirjoitettuun romaaniin kuin Instagrammin kuvasyötteeseen.

Ymmärrän kuitenkin, että olen mielipiteineni kenties katoava luonnonvara. Maailma kehittyy yhä nopeammaksi, mosaiikkimaisemmaksi, lyhyttempoisemmaksi ja fragmentoituneemmaksi. Uutiset halutaan saada otsikkotasolla, mieluummin vaikka valmiiksi pureskeltuna kuten jotkut kanavat nykyään tekevät, kuva halutaan saada suoraan ja saman tien verkkokalvolle kuvasta ettei tarvitsisi lukea kuvausta ja muodostaa omaa mielikuvaa.

Mutta kun tästä kaikesta tökkivänlyhyestä informaatiosta suodattaa olennaisen, tämän päivän viesti on ollut että #luonnonpäivät ja #suomi100 vie kaikki #kansalaiset ulos luontoon neljänä vuodenaikana, juhlimaan 100-vuotiasta Suomea. Ja kun sinne ulos sitten pääsee, voi mielihyvin sulkea kännykän, jättää tabletin kotiin, istua kivelle rannalle ja katsella ulappaa, kuunnella lintujen twiittailua ja sisäistää luonnon omat häshtägit kuten #luonto #meri #iltarusko #hiljaisuus #lepo #rauha #tyyneys #rentoutuminen #rauhoittuminen #rauha #suomi100.

Essi Keskinen

Liputuksen arvoinen

Suomi on tänään ensimmäisenä maana maailmassa päättänyt liputtaa Suomen luonnon päivänä 26.8.2017 suomalaisen luonnon kunniaksi. Tämä on hieno lahja 100-vuotiaalle Suomelle.

Suomalaiset voivat kehuskella maailmalla esimerkiksi äitiyspakkauksella, joka on nykyään otettu käyttöön jo esim. Kanadassa, tai naisten äänioikeudella, jonka suomalaiset naiset saivat kolmantena maailmassa. Ensimmäiseksi kirivät uusiseelantilaiset sisaret vuonna 1893, Australian valkoinen naisväestö yhdeksän vuotta myöhemmin ja suomalaiset naiset vuonna 1906.

Pärjäämme muissakin tilastoissa hyvin - vuonna 2016 Suomi oli maailman turvallisin, lukutaitoisin ja vakain maa maailmassa, se oli parhaiten johdettu ja sosiaalisesti edistynein. Lisäksi meillä on maailman korkein elintaso ja maailman vapain sana. Kaiken huipuksi olemme maailman vihrein maa. Tämä tarkoittaa indeksiä, johon lasketaan mukaan mm. ilmanlaatu, metsien määrä, kalakantojen terveys, pohjaveden ja juomaveden määrä ja laatu, kasvihuonekaasujen päästöt ja lisäksi mm. luonnon monimuotoisuus.

Vaikka en välttämättä täysillä seisokaan nykyisen brändäysvillityksen takana, suomalainen luonto on silti brändinsä ja lippunsa ansainnut. Mm. joka maailman kolkkaan levinnyt National Geographic ja maailman kattavin matkaopas Lonely Planet listasivat Suomen suositelluimpien matkakohteiden joukkoon ensi vuonna. Suurin osa matkailijoista ihailee tunturi- tai vaaramaisemia, Nuuksion metsiä tai Lapin puutonta tundraa. Yhä useampi eksyy myös saaristoon ja merelle - turkulaisen kasvatin ”Turun saaristo” on maailman suurin, jos mittapuuna on saarten määrä. Saaristomeren saarten lukumäärä (reilut 50 000 saarta ja luotoa) peittoaa mennen tullen mm. Kanadan (runsas 36 000 saarta) tai saarivaltion Indonesian (vaivaiset 17 000 ja risat saarta).

Saarten ympäriltä löytyy upea vedenalainen luonto, jonka kaltaista ei löydy mistään muualta maailmasta. Itämeri, erityisesti sen pohjoiset osat ruskeine humuspitoisine vesineen ja nopeasti pakenevine rantaviivoineen ovat maailman mittakaavassa täysin ainutlaatuisia. Suurelle yleisölle näkyvän Suomen maanpäällisen luonnon lisäksi myös Suomen vedenalainen luonto on upea ja uniikki.

Maailmassa on laskutavasta riippuen noin 195 eri maata. Pärjäämme siis varsin hyvin ollaksemme maantieteellisesti suhteellisen pieni ja väestöllisesti erittäin pieni maa.

Ensi vuoden Suomen luonnon päivänä elokuun viimeisenä lauantaina siis lippu salkoon joka niemeen ja notkelmaan!

Essi Keskinen #Suomi100 #luonnonpäivät