torstai 12. kesäkuuta 2014

Viikon positiivinen asia – meitä ei ammuta!

Perämeren meritiimi koko komeudessaan uusissa hienoissa paidoissa.

Facebookissa kiertää positiivisuushaaste. Joka päivältä pitäisi listata kolme positiivista asiaa, kuten esimerkiksi ”Söin tänään litran jäätelöä” tai ”Lapsi oppi potalle tänään” tai ”Minun piti tänään tehdä puutarhatöitä, mutta aurinko paistoikin niin kauniisti että otin lasin viiniä ja katselin puutarhaa enkä tuntenut lainkaan huonoa omaatuntoa asiantilasta.”

Suvi laskee secchi-levyä, jolla mitataan näkösyvyyttä eli veden kirkkautta. "Teemme ilolla merkittäviä asioita."

Tällä viikolla olemme tehneet töitä Kokkolasta käsin. Oulun ja Vaasan meritiimit, kaikki 18 henkeä, asuvat (sulassa) sovussa kahdeksan hengen sievässä vanhassa omakotitalossa Ruotsalossa. Pihalla on telttoja ja seiniin nojailee pumpattavia ilmapatjoja. Jääkaappi on tietysti täynnä, mutta ihan hyvin tähän on mahduttu. Siinä on viikon positiivinen asia numero yksi.



18 meribiologia mahtuu 8 hengen asuntoon ihan hyvin. 

Väsynyt videokuvaaja.

Viime viikko oli koulutusviikko, tämä viikko oli ensimmäinen varsinainen työviikko. Maanantaina oli melko hyvä työsää, tiistaina oli aika huono työsää ja joka tapauksessa kaikki meni pieleen, mutta keskiviikkona oli aivan mahtava työsää! Saimme siis säästä huolimatta ja viimein säästä johtuen  lähes 300 vedenalaista videopistettä tehtyä Kokkolan yhdeksästäsadasta pisteestä. Siinä on viikon positiivinen asia numero kaksi.

Linda tekee matalaa videopistettä inventoimalla suoraan maastossa, Venettä ei näin matalaan saa, mutta toisaalta puhtaalla hiekkapohjalla ei kasvakaan mitään.

Eilen oli aivan mahtava sää! Aurinko paistoi koko päivän, oli aivan tyyntä, niin tyyntä, että päivä ei juuri tuntunut työltä, vaikka ulkona oltiin iltamyöhään asti ja videopisteitä ropisi. Lohtajan edustalla on kuitenkin ammuntaharjoitukset tällä viikolla. Maanantaina ja tiistaina ammuttiin isoilla tykeillä, 25 km päässä merellä oli ”Pääsy kielletty” –raja. Eilen ammuttiin ”vain pienillä käsiaseilla, joten turvaraja on vain kuuden kilometrin päässä”, sanoi ammunnoista vastuussa oleva puolustusvoimain edustaja, jolle soittelin eilen. Ei siis huolta, vain pienillä aseilla kuuden kilometrin päähän. Olemme soittaneet puolustusvoimille joka päivä ja kysyneet, millä ammutaan ja minne, koska maanantaina Buster jo ajettiin pois alueelta.


Viikon kolmas positiivinen asia oli Lindan tekstiviesti Busterista kuudelta illalla: ”Täällä on ihanaa ja meitä ei ammuta eli ei tulla koskaan takaisin!”

Näin viehättävässä miljöössä saamme asua Kokkolassa. Mikäs tässä, on muurikkalettuja paistaessa ja krokettia pelatessa!

Kuinka usein meri näyttää tältä?!

Teemme ilolla merkittäviä asioita!


Teemme ilolla merkittäviä asioita!


Perämeren meritiimi ja kumivene Bella.






Essi Keskinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti