|
Hyvä mikroskooppi on tärkeä työväline. Yhtä tärkeä on hyvä mikroskopointipöytä. Baaripöytä ja korkea keinonahkainen, pehmeä baarijakkara toimivat tässä AirBnB -kämpässä mahtavana mikroskopointipöytänä! Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
Mikroskooppi on yksi meribiologin ja luontokartoittajan
tärkeimmistä työvälineistä. Maastossa voidaan ihmetellä pieniä juttuja lupilla
(tai luupilla, kummin vaan), mutta esim. monet rihmalevät erottaa toisistaan
vain mikroskoopilla. Maastossa otetaan näytteitä tunnistamatta jääneistä
kasveista ja levistä ja iltaisin sitten mikroskopoidaan.
|
Näytepurkit on aina merkittävä hyvin, että näytteet eivät sekoitu. Filmipurkit ja näytepurkit muodostavat ns. leväpatterin, mutta usein käytetään myös numeroituja minigrip-pusseja. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Vesiherneen pyyntirakkulat ovat pieniä ansoja, jotka alipaineella imaisevat ohi uiskentelevan eläinplanktonin saaliikseen. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Vesiherne on kauniinvihreä ja pyyntirakkuloineen varsin eksoottinen kasvi. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
Välillä näytteet ovat juuri sitä, mitä on odotettukin, mutta
ne on silti pakko mikroskopoida, jotta ei tehtäisi systemaattista virhettä.
Joskus näytteet osoittautuvat ihan joksikin muuksi, ja silloin taas kiittää
ammattitaitoaan ja viitseliäisyyttään, että otti taas kerran näytteen.
Systemaattinen virhe tarkoittaa sitä, että oletetaan kaiken samannäköisen olevan sitä, mitä se on aiemminkin ollut. Usein rihmalevämassassa on kuitenkin monia eri lajeja, joita ei paljain silmin erota. Jos lisäksi aina oletetaan "samannäköisen" lajin olevan samaa ilman varmaa tunnistusta, jää joukkoon varmasti muitakin lajeja, jopa uusia tai vieraslajeja.
Essi Keskinen
|
Kännykkäkamerakuva tietokoneen ruudulla suurennetusta vedenkestävän digipokkarin kuvasta :D Meriuposkuoriainen on uhanalainen direktiivilaji eli lailla suojeltu kuoriaislaji. Tänä kesänä VELMU-kartoituksissa etsittiin mm. meriuposkuoriaisia, joita löytyikin jonkin verran. Lajinmääritys piti tehdä joko maastossa, niin että eläintä ei vahingoitettu, tai viedä se määrityksen jälkeen takaisin samaan vesistöön. Vaikka kuvassa näyttää siltä, että oikea etujalka puuttuisi, se on vain taittunut kuoriaisen alle - seuraavissa viidessä kuvassa etujalka on taas paikoillaan :D Uposkuoriaisia on kolme lajia, jotka erottaa toisistaan perässä näkyvien piikkien ja pään takana olevan kuoren värityksen perusteella. Kuva: Julia Honkanen / Metsähallitus |
|
Tämän näytteen kohdalla mikroskooppi paljasti jännittävän yllätyksen. Vaaleanvihreä rihmamainen levä on punalevä Batrachospermummia, ja tummanvihreä eläin on järvisieni, joka kasvaa punalevän päälle. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Tämän näytteen kohdalla mikroskooppi paljasti jännittävän yllätyksen. Vaaleanvihreä rihmamainen levä on punalevä Batrachospermummia, ja tummanvihreä eläin on järvisieni, joka kasvaa punalevän päälle. Nimestään huolimatta tämä punalevä on kirkkaanvihreää, ja näyttää vähän pullosudilta. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Kaikkien näytteiden kanssa ei mikroskooppia tarvita. Vehkan "marjaterttu" on iso kuin käpy. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti