maanantai 25. toukokuuta 2020

EMMAt esittelyssä: Mikä ihmeen EMMA?


Suomen kartta, johon on piirretty Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet
Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet jakautuvat koko rannikon alueelle. Kartta: Juho Lappalainen / SYKE
(Vill du hellre läsa bloggen på svenska? Rulla neråt!)

”Oi Emma, Emma…” Viimeisten parin vuoden aikana rannikkomme meribiologien huulilta on useasti livahtanut sana EMMA. Mutta kuka on tämä mystinen EMMA, joka on työllistänyt meitä ja lukuisia muitakin suomalaisia meriluonnon asiantuntijoita?

Koko maailmasta on tähän mennessä kansainvälisesti tunnistettu 321 ekologisesti tai biologisesti merkittävää merialuetta eli EBSAa. Vihdoin vuonna 2018 myös Itämeri huomioitiin, ja Suomen aluevesiltä mukaan kansainväliseen luokitteluun pääsivät Itäinen Suomenlahti, Ahvenanmeri, Ahvenanmaa ja Saaristomeri, Merenkurkun saaristo sekä Perämeren pohjoisosa. Nämä alueet ovat kuitenkin varsin suuria ja karkeasti rajattuja, eivätkä kerro kovin tarkasti, missä meriluontomme biologisesti ja ekologisesti monimuotoisimmat kohteet sijaitsevat. Niinpä Suomessa päätettiin listata erikseen rannikkomme tutkitusti tärkeimmät meriluontoalueet, ja näin sai alkunsa EMMA, eli Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet tunnistava työ.

Alueiden määrittely ja rajaus oli pitkä prosessi, jossa oli mukana lukuisia meriluonnon asiantuntijoita. Mukaan otettiin vain sellaisia alueita, joilta oli jo paljon konkreettista vedenalaista tutkimustietoa esimerkiksi vesikasveista, makrolevistä, selkärangattomista eläimistä, luontotyypeistä, geologiasta ja kalojen lisääntymisalueista. Matemaattisen mallinnuksen avulla saatiin alustavia arvioita parhaista kohteista, mutta rajaukset tehtiin vasta kartoitushavaintojen ja asiantuntijoiden paikallistuntemuksen ja erityisosaamisen avulla. Suomen rannikolta tunnistettiin tässä vaiheessa 87 ekologisesti erityisen merkittävää merialuetta, ja tiedon lisääntyessä EMMA-listalle on mahdollista myös lisätä uusia kohteita. Luontoarvojen määrittelystä voit lukea lisää esimerkiksi täältä

Ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden määrittelyssä käytettiin kansainvälisiä EBSA-kriteereitä, kuitenkin pohjoisen Itämeren oloihin muokattuina. Alueen merkittävyys arvioitiin suhteessa kyseisen merialueen, esimerkiksi Saaristomeren, luontoarvoihin. Jokaisen alueen tuli täyttää ainakin yksi (mielellään toki useampikin) seuraavista vaatimuksista:

  • Ainutlaatuisuus, harvinaisuus tai huomattava edustavuus
  • Erityinen tärkeys lajin elinkierrossa
  • Tärkeys uhanalaiselle tai taantuvalle lajille tai luontotyypille
  • Herkkyys tai hidas palautumiskyky
  • Biologinen monimuotoisuus
  • Luonnontilaisuus 

Harjusaaren kapea hiekkainen niemi, jota ympäröi meri. Taivaalla on sadepilviä.
Pyhtään ulkosaaristossa sijaitseva Viirien alue on paitsi pääosin luonnontilainen harjujatkumo, myös biologisilta arvoiltaan hyvin monimuotoinen niin pinnan päällä kuin allakin. Kuva: Maiju Lanki / Metsähallitus

EMMA tulkitsee ja kokoaa meriluontoa kuvaavaa tietoa erityisesti merialueiden kestävän käytön suunnittelun tueksi sekä alan asiantuntijoille, mutta myös koko kansan iloksi ja hyödyksi. On olennaista huomata, että EMMA ei ota kantaa hallinnollisiin rajoihin eikä luonnonsuojelualueisiin: jotkut määritellyistä alueista ovat suojeltuja ja joidenkin osat saattavat olla eriasteisen suojelun piirissä. Jotkut alueet taas ovat kokonaan suojelualueverkoston ulkopuolella, mikä osoittaa, että vedenalainen tieto on viime vuosina lisääntynyt huomattavan nopeasti. VELMU (vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma) on tuottanut kymmenen vuoden aikana valtavan määrän havaintoja pohjoisen Itämeren vedenalaisesta luonnosta, ja nyt VELMUn alaisuudessa tuotetut EMMAt kokoavat näitä tietoja yhteen. 

Tutkimussukeltaja kirjoittaa muistiinpanoja veden alla
Tutkimussukellus on tärkeä menetelmä vedenalaisen tiedon hankinnassa. Kuva: Maiju Lanki / Metsähallitus

Tästä blogista alkaa koko kesän kestävä EMMAt esittelyssä -blogisarja, jossa esitellään erilaisia meriluonnon ekologista merkittävyyttä määritteleviä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä kurkistetaan tarkemmin lukuisille EMMA-alueille Perämeren pohjukasta Suomenlahden itärajalle. Sarja julkaistaan myös Facebookin LuontoTyypit-ryhmässä sekä alueellisesti eri merikansallispuistojen Facebook-sivuilla. Oppaina EMMA-maailmaan toimivat Metsähallituksen Luontopalvelujen meribiologit. Pysy kuulolla!

   Maiju Lanki

Ps. Kun kaikkia kuitenkin kovin kiinnostaa, onko juuri omalle koti- tai mökkiseudulle määritelty omaa EMMAa, ruotsinkielisen version alla on vielä tarkemmat alueelliset kartat tähänastisista rajauksista. Löydätkö tuttuja alueita? 

***

EMMORNA i presentation: EMMA?

”Oj Emma, Emma…” Under de senaste åren har marinbiologer längs våra kuster ofta nämnt ordet EMMA. Vad är detta mystiska EMMA, som gett arbete åt oss och flera andra finländska havexperter?

Hittills har 321 olika ekologiskt eller biologiskt signifikanta marina områden (EBSA-områden) identifierats i olika delar av världen. År 2018 uppmärksammades äntligen även Östersjön och av finländska vatten valdes Östra Finska viken, Ålands hav, Åland och Skärgårdshavet, Kvarkens skärgård och Norra Bottniska viken med i det globala EBSA-nätverket. Dessa EBSA-områden är i sig dock rätt stora och rätt grovt begränsade och därmed anger de inte särskilt noggrant var de mest betydelsefulla miljöerna i våra havsområden exakt ligger. Därmed beslöt man i Finland för att ytterligare, på en mindre skala, identifiera och lista upp de mest betydelsefulla miljöerna i våra havsområden, genom att utnyttja bästa möjliga data. På så vis fick EMMA sin början, det vill säga arbetet för att identifiera och beskriva Finlands biologiskt och ekologiskt mest betydelsefulla marina miljöer.

Arbetet för att identifiera och avgränsa ifrågavarande områden var en lång process, där flertalet havsexperter var involverade. Med i processen togs endast havsområden som var tillräckligt noggrant karterade, med stora mängder tillgänglig information över exempelvis vattenväxter, makroalger, ryggradslösa djur, olika naturtyper, geologi, samt lekområden för fisk. Med hjälp av modellering fick man fram preliminära resultat över de bästa områdena, men de slutliga områdesavgränsningarna gjordes på basen av ytterligare analys av data från tidigare karteringar och med hjälp av lokalkännedom och sakkunnighet av olika experter. Vid den finska kusten identifierades i detta skede sammanlagt 87 olika ekologiskt speciellt betydelsefulla havsområden, dvs. EMMA-områden. I framtiden då mera karteringsdata blir tillgängligt, kan det bli möjligt att identifiera och beskriva nya EMMA-områden. Mer om bedömning av naturvärden kan du läsa om här (på finska).

Vid identifiering och beskrivning av de olika EMMA-områdena utnyttjades för Östersjön anpassade internationella EBSA-kriterier. Betydelsen av ett område fastställdes i relation till naturvärden i det omkringliggande havsområdet, exempelvis Skärgårdshavet. För att ett havsområde kan identifieras som ett EMMA-område måste åtminstone ett, men gärna flera, av följande krav uppfyllas:

  • Området måste vara unikt, sällsynt eller inneha betydande representativitet
  • Området måste vara av speciell betydelse för arters livscykel
  • Området är av betydelse för hotade eller nedgående arter eller naturtyper
  • Området är sårbart och/eller har en långsam återhämtningsförmåga
  • Området har stor biologisk mångfald
  • Områdets naturlighet

EMMA tolkar och sammanför data av undervattensmiljön i Östersjön, speciellt för hållbar områdesanvändningsplanering och för olika experter, men även för allmänheten. Det bör noteras att EMMA inte beaktar eller tar ställning till olika administrativa gränser eller naturskyddsområden: en del av de identifierade EMMA-områdena är idag helt eller delvis skyddade, medan andra inte ingår i något naturskyddsnätverk, vilket markerar en markant ökning i mängden tillgängligt data av undervattensnaturen i Östersjön. VELMU (programmet för inventeringen av den marina undervattensmiljön) har i över tio år producerat en enorm mängd data av undervattensnaturen i Norra Östersjön, som EMMA arbetet nu sammanställer.  

Med detta blogginlägg börjar EMMORNA i presentation- bloggserie (”EMMAt esittelyssä -blogisarja”), som pågår hela sommaren och där bland annat olika EMMA-områden från Norra Bottenviken till Östra finska viken presenteras. Serien publiceras även i Facebook i LuontoTyypit-gruppen, samt i olika lokala Facebook-grupper. Som guider i EMMornas värld fungerar marinbiologerna vid Froststyrelsens naturtjänster. Stay tuned!

    Maiju Lanki, marinbiolog
    Käännös: Jon Ögård

Ps. Nedan finner du kartor över de olika hittills identifierade EMMA-områdena. Hittar du bekanta områden?

Ps2. Bloggserien är i huvudsak på finska, men en del av inläggen kommer att översättas till svenska.



Kartta, johon on piirretty Perämeren pohjoisosan EMMA-alueet
EMMA-alueet: Perämeren pohjoisosa. Kartta: Juho Lappalainen / SYKE
Kartta, johon on piirretty pohjoisen Pohjanmaan rannikon EMMA-alueet
EMMA-alueet: Pohjois-Pohjanmaan rannikko. Kartta: Juho Lappalainen / SYKE
Kartta, johon on piirretty Merenkurkun ja pohjoisen Selkämeren EMMA-alueet
EMMA-alueet: Merenkurkku ja Selkämeren pohjoisosa. Kartta: Juho Lappalainen / SYKE
Kartta, johon on piirretty Selkämeren EMMA-alueet
EMMA-alueet: Selkämeri. Kartta: Juho Lappalainen / SYKE

Kartta, johon on piirretty Saaristomeren EMMA-alueet
EMMA-alueet: Saaristomeri. Kartta: Juho Lappalainen / SYKE
Kartta, johon on piirretty läntisen Suomenlahden EMMA-alueet
EMMA-alueet: läntinen Suomenlahti. Kartta: Juho Lappalainen / SYKE
Kartta, johon on piirretty keskisen Suomenlahden EMMA-alueet
EMMA-alueet: keskinen Suomenlahti. Kartta: Juho Lappalainen / SYKE
Kartta, johon on piirretty itäisen Suomenlahden EMMA-alueet
EMMA-alueet: itäinen Suomenlahti. Kartta: Juho Lappalainen / SYKE


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti