 |
| Järvi- tai merisätkin on säilynyt kauniin vihreänä jään alla helmikuun alkuun, kunnes on päätynyt kalastajan avantoon. Kuva Pekka Aho. |
Sain tänä aamuna sähköpostiini kyselyn jään alta löytyneestä täysin vihreästä ja hyvävoipaisen näköisestä vesikasvista.
"Tänään oli hyvävoimaisen näköinen yksilö verkossa ja
muistin ottaa kuvat. Tuo kasvi tuli noin 8m syvyisestä kohdasta, paikalla on
virtauksia joiden mukana kasvi on voinut kulkeutua pitkästi, kun ei kuitenkaan
tuossa paikassa pohjassa kasva.
Samaa vihreää kasvia tulee verkoista myös keväällä
jäidenlähdön jälkeen, joten sen täytyy pysyä elossa koko talven?"
Kuvasta näkee selvästi, että kyseessä on sätkin, Ranunculus, joko meri- tai järvisätkin. Kasvi nousi Perämeren kansallispuiston edustalta Kemi-Tornion vesialueelta joten juuriltaan kelluva kasvi on voinut tulla joko jokisuistosta (järvisätkin) tai kasvaa meressä (merisätkin).
 |
| Jäälle nostettuna sätkin on hiukan reppanan näköinen... Kuva Pekka Aho. |
Monet vesimakrofyytit eli vedestä löytyvät kasvit, levät tai sammalet talvehtivat aikuisina versoina. Monet levät ovat monivuotisia, samoin ilmeisesti suurin osa vesisammalista. Putkilokasveista harvempi talvehtii aikuisina versoina, mutta ilmeisesti esim. Saaristomereltä ja läntiseltä Suomenlahdelta löytyvä meriajokas on yksi talvisista lajeista.
Pohjoisella Perämerellä merta peittää talvisin aina paksu jää- ja lumikerros, joka estää valon pääsyn pohjaan. Tänä talvena jäätä ei juuri ole, mutta vuosi on poikkeuksellinen eikä suinkaan valtavirtaa. Vihreät kasvit tarvitsevat kasvaakseen ja yhteyttääkseen valoa, jota jään alle ei juuri heru, mutta toisaalta kaikkien kasvien ei tarvitse kasvaa talvella, ne voivat vain talvehtia ja odotella kevättä ja kasvukautta.
Rakkohauru kasvaa ja voi hyvin talvellakin, mutta monet putkilokasvit ovat yksivuotisia tai suurin osa niiden näkyvistä osista katoaa talveksi. Jotkin kasvit talvehtivat juurimukuloina tai juurakkoina, toiset siemeninä, harvemmat aikuisina.
Sitä en osaa sanoa, pystyisikö tämä yksilö vielä juurtumaan ja jatkamaan kasvamistaan kevään tullen, mutta sen tiedän, että monet lajit lisääntyvät pienemmistä palasista.
Itämeren pinnan alla on vielä paljon tutkittavaa, ja vuodenaikaisuus on yksi niistä. Harvempi sukeltaa talvella ainakaan vesikasvillisuuden perässä, ja varsinainen vesikasvillisuusinventaario talvella taas vaatisi mittavia resursseja.
Ehkä joskus tiedämme vielä enemmän Suomen vedenalaisluonnosta talvella.
Essi Keskinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti