Öljyntorjunta(a) jäissä

Jäänmurtaja Sampo on varsin vaikuttava näky, erityisesti tästä kulmasta katsottuna.

Minä ja Vaasan aluemeribiologi Pekka osallistuimme viime viikolla Kemi Arctic –konferenssiin, jonne oli löytänyt tiensä reilut parisataa osallistujaa ympäri maapalloa. Kaukaisimmat vieraat taisivat olla Kiinasta, Kazakstanista ja USAn rannikkovartiostosta sekä Kanadasta. Aiheena oli arktinen merenkulku ja siihen liittyvät lieveilmiöt kuten öljyntorjunta arktisissa- ja jääolosuhteissa.

Seminaari oli yksi parhaita, joissa olen koskaan ollut. Oli vaihteeksi kiva olla samalla hiekkalaatikolla ns. isojen poikien kanssa, kuunnella merenkulkualan ja kansainvälisen öljyntorjunnan ihmisiä sellaisista aihepiireistä, joissa oikeasti liikkuu rahaa. Me luonnonsuojelupuolella työskentelevät tiedämme kyllä, että asiamme on tärkeä, mutta joskus pääsee unohtumaan se, minkälaista piperrystä esimerkiksi tekemäni Perämeren vedenalainen kartoitus on kun katsoo asiaa puhtaasti budjettipuolelta.

Öljyntorjunta-alus Louhi operoi keulassa olevia harjoja, joilla jäistäkin voi kerätä öljyä.

Kanadalaiset kertoivat olevansa perustamassa arktista tutkimuslaitosta, jonka perustamiskustannukset ovat 100 miljoonaa dollaria ja vuosikäyttökulut 20 miljoonaa dollaria. Soittelin juuri ELY-keskukselle ja kysyin, liikenisikö heiltä 2000 euroa sitä varten että voisimme anoa työllistymistukea Työvoimatoimistolta ja maksaa matkapäiväkuluja mahdollisesti työllistyvälle luontokartoittajalle. Meidän meribudjetista tuota summaa ei löydy.

Kuitenkin me luonnonsuojelupuolella teemme myös äärimmäisen tärkeää työtä, siinä vain ei liiku raha samalla tavoin kuin liikemaailmassa.

Keskiviikkona seminaarivieraat pääsivät katsomaan jäänmurtaja Sampolle jääolosuhteissa tapahtuvaa öljyntorjuntaharjoitusta. Etelä-Suomesta olivat saapuneet öljyntorjunta-alukset Louhi ja Letto, muut olivat lakon takia jumittuneet satama-altaaseen.

Vaikka Louhi on suuri alus ja laiturissa ollessaan näyttää massiiviselta, Perämeren jäälakeuksilla se näytti harjoineen naurettavan pieneltä. Jos öljyvahinko oikeasti tapahtuisi jäätyneissä olosuhteissa, öljyn kerääminen olisi varsin vaikeaa. Toisaalta jäissä öljy ei pääse liikkumaan yhtä nopeasti kuin avovedessä eikä aallokko vaikeuta töitä juuri koskaan, mutta toisaalta öljy saattaa sekoittua jäälohkareiden joukkoon tai piiloutua sohjojään alle. Jääolosuhteisiin tarvitaan erilaisia varusteita ja menetelmiä kuin avoveden öljyntorjuntaan.

Ilma suosi kongressivieraita, jotka tulivat katsomaan öljyntorjuntaharjoitusta Sampon kannelle. Kirpakka kymmenen asteen pakkanen ja perämereinen kylmä viima pysyivät loitolla kun aurinko lämmitti mieltä.

Merenkulun ja luonnonsuojelun yhtymäkohtana toimikin hyvin pelote mahdollisen öljyonnettomuuden vaikutuksista luontoon. Me luonnonsuojelupuolella teemme esimerkiksi herkkyysindeksejä ja voimme kertoa pelastusviranomaisille, mitkä ovat rannikon ensimmäisenä suojeltavat luontokohteet. Merenkulku- tai öljyala taas joutuu maksamaan viulut jos jotakin tapahtuu, ja öljynkeräyslaitteita, öljyvahinkojen kaukokartoitusmenetelmiä ja öljyn havaitsemista vedessä kehitetään koko ajan eteenpäin niin että vahinkoa a) ei pääsisi tapahtumaan, b) se havaittaisiin heti ja/tai c) onnettomuuden seuraukset saataisiin minimoitua. Koko ala on kietoutunut toisiinsa kuin sienirihmasto puunjuuriin.

Harvoin pääsee osallistumaan näin mielenkiintoiseen, monitieteiseen ja erityisen hyvin järjestettyyn seminaariin. Valtavan iso kiitos SYKElle ja erityisesti öljyntorjunnan asiantuntijalle Jorma Rytköselle hienosta kolmipäiväisestä tapahtumasta, jossa koko arktinen alue keskusteli keskenään.

Essi Keskinen

Monista ulkomaisista kongressivieraista jäällä kävely oli varsin eksoottista - Itämeri on yksi niitä hyvin harvoja meriä napa-alueiden ulkopuolella, joka jäätyy edes osittain joka vuosi. Suomalaisille jää ei ole mikään erityinen juttu, mutta valtamerten rannoilta tulevat eivät yleensä pääse kävelemään vetten päälle.

Sammolla sai kokeilla pelastautumispukua ja jäissä kelluntaa. Ulkomaalaiset olivat ihmeissään, minä ja Pekka olimme sitä mieltä, että kesällä tulee vietettyä tarpeeksi aikaa pelastautumispuvussa kelluessa.

Seminaariin kuului tutustuminen Kemin lumilinnaan. Kieltämättä rakennus oli hyvin vaikuttava.

Tämänvuotinen teema Kemin lumilinnassa oli suomalaisuus. Merenkulku ja meri elinkeinona oli hyvin edustettuna lumisiin seiniin kaiverretuissa kuvissa.