|
Maastokesän toimiston maisemissa on harvoin mitään valittamista. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
Viimeisten parin viikon aikana olen tägännyt kesän maastotyökuviin asiasanoja. Kun kuvat sitten viedään kuvapankkiin, niitä voi etsiä asiasanoilla kuten "sukellus", "uhanalainen", "työ", "Perämeri" jne. Pohjanlahden tiimin kuvista Korsnäsistä Tornioon kertyi "Parhaat 2023" -kansioon noin 300 kuvaa, joista laitain tähän nyt muutamia itselle tavalla tai toisella mielenkiintoisia, kauniita, hätkähdyttäviä tai muuten merkityksellisiä.
Tervetuloa Metsähallituksen meritiimin yhdistetyn Velmu- ja merenhoidon seurannan tiimin maastokesään 2023!
Essi Keskinen
|
12 maastoviikkoa, 11 maastomajoitusta. Ei voi ainakaan sanoa, että maisemat olisivat käyneet tylsiksi. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Parhaimmillaan vaarantuneet suojaisat näkinpartaisniityt ovat todella tiheitä ja kauniita. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus |
|
Merenhoidon seurantalinjoiksi etsittiin sora-, hiekka- ja mutapohjia. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Monet fladat eli maankohoamisen vuoksi merestä irti kuroutuvat lahdet ovat pullollaan mitä erilaisimpia lajeja - tästä fladasta löytyy ainakin näkinpartaisia, vitoja ja merinäkinruohoa. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus |
|
Pehmeäpohjaiset suojaisat fladat ylläpitävät tiheitä vesikasviniittyjä. Tästä fladasta löytyi punanäkinpartaa ja hapsivitaa. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Tämä flada oli vastikään ruopattu ja sen kyllä näki. Näkyvyys oli hyvin huono ja kaikkea jäljelle jäänyttä kasvillisuutta peitti sentin sedimentaatiokerros. Ikävä kyllä lahdesta löytyi myös koko maassa rauhoitettu meriuposkuoriainen. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Satoi tai paistoi, työt mennään tekemään. Tuuli on sitten eri asia. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Ärviät kurkottelevat pintaan tältä mutapohjalta. Ärviöiden juurilta löytyy vaikka minkälaista kasvillisuutta eri lajisista näkinpartaisista uposvesitähtiin, vitoihin, hauroihin ja letkuleviin. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Merinäkinruoho on kirkkaanpunaisine "täplineen" valokuvauksellinen laji. Se kertoo lievästä rehevöitymisestä, mutapohjasta ja suojaisesta kasvupaikasta. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Lumpeet ja ulpukat viihtyvät makeavetisimmissä lahdissa ja jokisuistoissa. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Värit ovat kohdillaan tässä kesäisessä lumpeenkukkakuvassa. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Paikalliset mökkiläiset kertoivat, että poimuvidan massaesiintymät toistuvat noin neljän vuoden välein. Pääsimme todistamaan tätä Merenkurkussa. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Kuvia tulee helposti otettua parhaimmilla ja huonoimmilla keleillä. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Upossarpio on kaikessa vaatimattomuudessaan kaunis uhanalainen vesikasvi. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Uhanalaisen lajin näkeminen sävähdyttää aina. Perämeren kansallispuiston Selkä-Sarven vaarantuneen paunikkoesiintymän tarkastaminen oli mukava tehtävä, koska laji löytyi edelleen paikalta. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus |
|
Välillä työskentelyolosuhteet ovat vähemmän optimaaliset. Onneksi matalalla rannalla pystyy työskentelemään myös kovemmalla tuulella. Kuva: Saara Luukkonen / Metsähallitus |
|
Vaarantunut ja koko maassa rauhoitettu nelilehtivesikuusi on kauniinvärinen kasvi. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus |
|
Välillä tuulee... Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus |
|
Ulkokrunnista paluu voi välillä olla märkää touhua. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Iltatyöt ovat mukavia, jos ei väsytä liikaa. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus |
|
Nautiskelin tänä kesänä sukelluksista. Viime kesänä niitä ei ollut ja edelliskesänä ne tehtiin syviin ja järkyttävän sameisiin Airiston vesiin Turun sisäsaaristossa. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Kaikki jotka ovat kuunnelleet merisäätä, muistavat Ulkokallan. Maakalla on naapurisaari, josta löytyy mm. puinen kirkko, Ulkokallalla on vain sääasema ja joitakin paikallisten mökkejä. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Kesällä 2023 perustettiin Merenkurkkuun ja Perämerelle merenhoidon seurantalinjoja. Sorapohjien löytyminen oli aina iloinen asia, koska soraa tuntuu olevan meren pohjalla vain pieninä laikkuina. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
|
Lapin ELY-keskus pyysi meitä tarkistamaan erään uhanalaisen lajin, lietetattaren, esiintymän, läheltä Perämeren kansallispuistoa. Sieltähän se vielä löytyi, joskin viimeisiään vetelevänä - vesialue on kasvamassa umpeen ja lietetatar jäämässä muun kasvillisuuden jalkoihin. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus |
|
Auringonlasku värjää Perämeren kansallispuiston taivaan. Kuva: Saara Luukkonen / Metsähallitus |
|
Kesä- ja heinäkuu olivat suhteellisen tyyniä ainakin Merenkurkussa, mutta elokuussa tuulet alkoivat vaivata Perämerellä. Kuva: Rupert Simon / Metsähallitus |
|
Tuulipäivänä on hyvä tarkistaa tiedossa oleva uhanalaisten upossarpioiden esiintymä. Kuva: Rupert Simon / Metsähallitus |
|
Äimäruoho on sievä pieni vesikasvi, joka helposti jää muiden jalkoihin. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti