Luin kirjan nimeltä "Apinajohtajan käsikirja - esimiestaitoja simpanssien tavoin"(Ola Berggren & Tommy Lundberg, 2013). En lukenut kirjaa ensisijaisesti siksi, että olisin nimenomaan halunnut lukea johtamisesta tai esimiestaidoista, vaan koska unohdin loman ajaksi sähköisen kirjani lentokenttähotelliin ja jouduin lainaamaan lukemista muilta.
Mitä enemmän luin, sitä mielenkiintoisemmaksi kirja kävi. Koska olen biologi, mikä tahansa eläimiä esimerkkinä käyttävä kirja uppoaa minuun. Simpanssit ovat kädellisiä ihmisapinoita ja jaamme n. 97 % DNA:sta keskenään. Simpanssit ovat siis karkeasti yleistettynä kuin alle kouluikäisiä ihmislapsia. Mikä pätee hyvin toimivaan simpanssilaumaan, pätee myös pitkälti ihmislaumaan. Töissä tätä laumaa kutsutaan työyhteisöksi tai tiimiksi.
Kun olin lukenut Apinajohtajan käsikirjan, huomasin meidän kesäisten meritiimien käyttäytyvän hyvin pitkälti juuri niin kuin hyvinöljytty simpanssilauma toimii. Listaanpa tähän muutamia näkyvimpiä yhtäläisyyksiä.
Yhteenkuuluvuuden tunne: simpanssit viettävät paljon aikaa keskinäisten sosiaalisten suhteidensa vaalimiseen. Työpaikalle tuotuna se tarkoittaa sitä, että mitä enemmän tiimin jäsenet ovat vapaassa vuorovaikutussuhteessa keskenään, sitä tehokkaammin ja tuottavammin työyhteisö toimii. Toimiston kahvinkeitin pitäisi siis aina olla sellaisessa paikassa, että sen ympärille pääsee kerääntymään mahdollisimman moni, ja kahvitaukoja tulee vaalia. Merelle siirrettynä tämä toimii niin että olemme päivän samassa veneessä, syömme lounaat yhdessä veneessä tai saaren rannalla, illalla asumme samassa mökissä ja syömme päivällisen ja aamiaisen yhdessä. Saunommekin yhdessä. Aikaa vuorovaikutukselle siis on paljon. Eikä aina todellakaan puhuta töistä.
Koskettelu: simpanssit koskettelevat paljon toisiaan, nyppivät toisistaan täitä ja kirppuja, kuollutta ihoa, hilsettä, yleisesti ottaen ruokkoavat toistensa turkkeja. Tarkoituksena on vahvistaa sosiaalisia suhteita ja rauhoittaa muita lauman jäseniä kosketuksella. Työpaikalla tämä tarkoittaa sitä, että hyvä johtaja läpsäisee välillä olalle "Hyvin tehty!" -tyylisesti tai heittää ylävitoset ja samalla kosketuksella vähentää stressihormoneja ja alentaa verenpainetta. Merelle siirrettynä meitä pusertuu 8 meribiologia kuuden hengen ruokapöydän ääreen, kuusi henkeä neljän hengen saunanlauteille tai kolme henkeä kahden hengen veneenpenkille. Kosketus seuraa väistämättä suurta osaa päivän liikkumisesta. Tiimin tytöt ovat aina halailleet toisiaan ja painineet poikien kanssa. Varusteiden pukemisessa päälle täytyy auttaa naapuria. Fyysistä kosketusta ei pääse pakoon.
Johtaja suojelee laumaansa: jos simpanssilaumaa kohtaa jokin vaara, johtaja on se, joka ensimmäisenä alkaa huutaa, karjua, hakata rintaansa ja keppejä ja pitää yleistä älämölöä suojellakseen laumaansa. Työpaikalla esimiehen tehtävä on pitää alaistensa puolia monissa eri asioissa. Merellä olen joutunut taistelemaan tiimini puolesta esimerkiksi ikuisissa työaikapankkia koskevissa kysymyksissä - saavatko tiimini jäsenet työskennellä yli 8 tuntia päivässä jos itse haluavat, saavatko he tehdä töitä mihin kellonaikaan tahansa jos katsovat olosuhteet suotuisiksi, vai täytyykö alistua ma-pe 8-16 -ajatteluun. Olen myös puolustanut karille ajaneita kuskeja ja bensaa diesel-autoon tankanneita. Lauma pysyy koossa jos sillä on yhteinen luotto siihen, että lähiesimies seisoo heidän takanaan.
Kiittäminen: kun jotain hyvää tapahtuu, esim. nippu banaaneja löytyy, simpanssilauma alkaa hurjan ilonhuutojen tanssin ja hyppelyn. Yhteinen iloisen asian juhliminen nostaa yhteishenkeä ja lujittaa lauman keskinäisiä siteitä. Työpaikalla kakkukahvit onnistuneen sopimuksen solmimisen kunniaksi ovat aina paikallaan, samoin julkinen tiedottaminen ja kiitos jonkun erinomaisesta työpanoksesta. Hankkeen päättymistä juhlitaan. Merelle siirrettynä minä kiitän omalla tavallani eli vatsan kautta koko tiimiä joka päivä kun laitan kaikille mahdollisimman hyvää ruokaa. Lisäksi nostamme yleensä joka päivä maljan hyvän päivän kunniaksi ja muistaakseni olen myös muistanut kiittää usein hyvin tehdystä työstä.
Esimerkkejä löytyi vielä vaikka mitä muita, mutta kirjan loppuun päästyäni mieleni oli keveä. Olen aina itse ollut sitä mieltä, että ainakin meillä Oulussa on joka kesä ollut aivan mahtava meritiimi ja minä olen viihtynyt töissä. Tiimin jäsenetkin ovat ainakin sanoneet viihtyneensä, eikä minun tietooni ole tullut ryhmähenkiongelmia. Nyt sain biologisen todistepohjan hyvälle ryhmähengelle. Mehän olemme vain lauma apinoita, jotka työskentelevät saman tavoitteen saavuttamiseksi, ja se käy parhaiten kun tulemme kaikki hyvin toimeen keskenämme.
Kiitoksia kaikille Perämeren meritiimiläisille vuodesta 2006 lähtien!
Essi Keskinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti