perjantai 24. tammikuuta 2014

Vettä kohti! - terveisiä Perämereltä

Merellinen yhdistys -sivustolta napattu kuva Oulu-laivasta. Kuvaajaa ei mainittu.
Kävimme eilen Johannan kanssa tutustumassa Oulu-laivaan. Komea on laiva!

http://www.merellinenoulu.com/oululaiva

Ensi viikolla koko Suomen Metsähallituksen kaikki meribiologit pitävät yhteisen kokouksen Oulussa ja paikaksi haarukoitui Merellinen oulu -yhdistyksen omistama ja ylläpitämä Oulu-laiva.

Halusimme päästä pitämään kokousta jonnekin muualle kuin toimistoympäristöön ja jonnekin omaan rauhaan. Meriporukka on tiivis ja aivan omanlaisensa, ideat lentelevät eikä kukaan ujostele sanoa mielipidettään. Kokoukset ovat usein meluisia ja varsin lennokkaita, innostavia ja stimuloivia. Halusimme kokouksen ympäristöltä hyvät puitteet motivoivaa tapaamista varten.

Lähdin siis neuvottelemaan Merellinen Oulu -yhdistyksen kanssa Oulu-laivan käytöstä kokousta varten. Laivassa pystyy majoittumaan jopa 20 henkeä kahden hengen hyteissä, löytyy luokkahuone ja kokoushuoneeksi hienosti sopiva kapteenin ruokailusalonki. Saunakin löytyy, vaikka koko meriporukka ei sinne kerralla mahdukaan. Keittiönkin sain keskusteltua meidän käyttöömme, meripuolelta kun tuntuu näitä herkkusuita löytyvän. Taidanpa laittaa ensimmäisen kokousillan päätteeksi nyhtöpossua ja kim chi -majoneesia sekä kurkku-porkkana -pikkelssiä ja paahdettua sipulia.

Talvella Oulu-laiva seisoo Toppilan satamassa eikä liiku minnekään, kesällä sitä käytetään niin ulkomaisten turistien kyyditsemiseen kuin meritöissä käytettävänä tukialuksenakin. Toiveena olisi joskus myös järjestää esimerkiksi leirikoulu tai yliopiston meriaiheinen kurssi laivalla, mutta rahoitus vielä puuttuu.

Odotan innolla ensi viikon kokousta. Harvoin saa mitään kokousta odottaa innolla, yleensä kun kokoukset ovat joko väkisin minulle tyrkytettyä pakkopullaa tai edes jotenkin siedettävästi meneviä kuolettavan tylsiä tilaisuuksia, mutta meribiologitapaamiset toimivat kuin henkilöstön virkistyspäivät. Pääsee omanhenkistensä ihmisten joukkoon, puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä ilman että täytyy selittää alaa tuntemattomille, ideoita voi heitellä ilmaan ilman että niitä ammutaan suorilta käsin alas tai niille naureskellaan tai hymähdellään. Jopa ryhmän huumorintaju ja ruokatottumukset ovat varsin yhteneväiset. Olen siis omieni joukossa.

Ja päästäänhän me nyt taas Johannan kanssa merelle, joskin paikoilleen jäätyneelle, mutta lähelle vettä kuitenkin :)

Essi Keskinen


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti