torstai 4. lokakuuta 2012

Lomaltapaluu

Essikin palasi lomilta ja istuskelee nyt tässä etätöissä hotellin ala-aulassa.

Hyvähän se oli palata kun kuudesta alaisesta neljä on jo lopettanut työt ja lähtenyt pois ja enää kaksi on jäljellä. Johanna istuu yhä Oulun toimistossa, Anna puolestaan kotonaan tai SYKEn toimistolla Helsingissä.

Lähdin lomalle pahimpaan mahdolliseen aikaan, kaksi viikkoa ennen projektin deadlinea. Tämän ei pitänyt tuottaa minkäänlaisia ongelmia, koska suurin osa datasta kerättiin jo viime maastokaudella vuosi sitten ja loputkin arveltiin saatavan helposti kasaan kesän aikana. Sovin siis toukokuussa loman syyskuun lopulle.

Vaan kuinkas sitten kävikään? Loppujen lopuoksi niin, että syyskuun kolmen viimeisen viikon aikana jokaisen tiimin piti kerätä 40 HD-videolinjaa, analysoida ne ja tallentaa data. Tarkoitus oli kerätä ja analysoida aineisto neljän maastokauden aikana. Nyt aikaa siis oli kolme viikkoa, laitteisto täysin uusi ja ennenkokeilematon, softan evoluutio alkoi versiosta 0.1 ja päätyi syyskuun loppuun ilmeisesti versioon 0.42.

Ihminen yltää uskomattomiin suorituksiin kun pakotteena on hyvä motivaatio, korkea työmoraali ja meriluonnonsuojelun pomo, joka sanoo että työ on tehtävä "hinnalla millä hyvänsä". Toinen pomo lisäsi vain että "mutta ei henkilövahinkoja".

Näillä eväillä Oulunkin tiimi työskenteli minun huidellessani safarilla Afrikassa ja stressatessani tiimin puolesta. Kun tänään sitten pääsin Tikkurilan toimistolle, kaikki oli hoidossa. Excel-taulukkoon oli kertynyt tuhansia tallennettuja rivejä, sukelluslinjataulukoita oli monta kymmentä, videopisteiden data oli tallennettu ja kaikki näytti olevan kuosissaan. Matkalaskut ja ajankäytönseuranta oli tehty valmiiksi kaikilta töistä lähteneiltä ja minullekin tilattu uusi tietokone vanhan tilalle.

Kysyin Johannalta, miten oli sujunut. "Aika tiukka rutistushan se oli", sanoi Johanna. No sen minä kyllä uskon, ja samalla uskallan sanoa, että yhtä omistautuneita työntekijöitä saa kyllä etsiä muualta muttei välttämättä löydä. Jotakin me meripuolella teemme oikein kun kovista vaatimuksista huolimatta samat henkilöt haluavat (tai suostuvat?) töihin kesä toisensa jälkeen.

Kyllähän tällaiseen tilanteeseen mielellään palaa lomalta. Pöytä on putsattu tyhjäksi ja kaikki ovat huoahtaneet helpotuksesta.

Maastotöistä on jäljellä enää vedenalaisen luontopolun purku ja se yritetään tehdä ensi viikolla. Sen jälkeen maastokaudesta on vihdoin päästettävä irti ja uskottava se tosiasia, että toimistoa kohti tässä nyt ollaan menossa.

Talvea odotellessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti