torstai 20. toukokuuta 2010

Jäiden lähtöä odotellessa

Aurinko paistaa ulkona ja maastoon tekisi mieli mutta meri on vielä jäässä. Perämeren meritiimin vahvuus on tällä hetkellä kolme henkeä – minä eli aluemeribiologi Essi, ympärivuotinen kollegani Pekka ja tämän kesän projektityöntekijä Jusku. Kesäkuun alusta tiimi lisääntyy vielä kahdella yliopiston työharjoittelijalla ja sitten ollaankin valmiit kesän maastotöihin.

Tällä hetkellä odotamme jäidenlähtöä. Joka kevät on yhtä jännittävää nähdä, milloin jäät lähtevät ja veneet saadaan vesille. Juuri nyt Perämerellä on jäätä vielä vajaa puolimetrinen kerros mutta Ruotsin puolelta meri alkaa avautua. Helteiden alettua helatorstaina voisi kuvitella, että jäät lähtisivät nopeasti, mutta nyt tarvittaisiin navakkaa tuulta, joka rikkoisi yhtenäisen jääkuoren ja puhaltaisi jäät liikkeelle. Sunnuntaina näytti Oulun Nallikarin rannassa polskuttelevan jo joitakin uskaliaita pikkulapsia eikä jäästä ollut tietoakaan. Tilanne on kovin erilainen kun ajaa Oulusta Tornioon ja yrittää saada venettään vesille.

Mitä tiimillinen meribiologeja sitten tekee kun meri on jäässä, paitsi odottelee? Tähän aikaan vuodesta kaikki maastovarusteet täytyy huoltaa tulevaa kenttäkautta varten, veneet katsastaa, varmistaa maastokämppien vuokraustilanne, käyttää paineilmakompressori vuosihuollossa, kopioida kaikki kesän aikana käytettävät lomakkeet veden- ja sukeltajankestävälle paperille, käydä sukelluslääkärintarkastuksessa jne. Töitä siis kyllä riittää, tekisi vain jo mieli päästä tositoimiin. Koko talvi on istuttu ja analysoitu edellisenä vuonna kerättyä dataa, tehty teemakarttoja ja suunniteltu tulevaa kenttäkautta.

Uusi vedenalaiskamerakin piti käydä testaamassa ennen maastokauden alkua. Ouluntullista löytyi lähes jäätön hiekkakuoppa, jossa uutta kameraa ja sen vedenkestävää koteloa käytiin testaamassa. Hyvinhän tuo tuntui toimivan. Samalla tiimiä vahvistanut slovenialainen työharjoittelija Sasa pääsi näkemään hiukan elämää toimiston ulkopuolellakin.

Niin kuin luonto herää pitkän talven jälkeen eloon toukokuussa, meribiologit tomuttavat sukelluspukunsa ja pakkaavat painovyöt autoihin. Kun muu toimiston väki kahvitunnilla ryhtyy puhumaan kesälomista ja kokouksia suunnitellaan pidettäväksi ennen tai jälkeen kesälomien, meritiimi suunnittelee maastokautta ja kokouksia syksylle ”sitten kun ollaan pois maastosta”. Nyt aletaan siis heräillä talven data-analyysihorroksesta, verrytellä jäseniä ja valmistautua tulevan maastokauden koitoksiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti