Pienenä leikin joskus sihteeriä. Leikkiin kuului paperien
siirtely pinkasta toiseen, niiden leimaaminen ja allekirjoittaminen. Paperit
siirtyivät siististi eteenpäin kuin linjastolla, kunnes jokainen oli viimein
leimattu, allekirjoitettu ja siirtynyt viimeiseen pinoon.
Välillä nämä lapsuudenmuistot pyrkivät pinnalle kesken
maastokauden. Sisäinen byrokraattini pääsee joskus tässä työssä aivan
valloilleen.
Haluan pitää paperityöt organisoituina, koska jos ne
pääsevät kaaokseen, työmäärä on paljon suurempi. Jos paperi hukkuu, työmäärä on
vielä suurempi, tai jopa menetetty.
Jokaisesta merenhoidon seurantalinjasta tehdään ns. tietolomake, johon tulee kuvia sukellus/snorklauslinjasta, lajimäärät, pohjanlaatu eli sedimentti jne. Kuva: Metsähallitus |
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Jos säät sallivat niin kyllä. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
Kun maastossa tehdään sukellus- tai snorklauslinja, siitä
syntyy yksi maastolomake. Se siirtyy kuivatuksen kautta muovitaskuun ja saa
juoksevan maastolomakkeiden numeron. Kun lomakkeeseen liittyvät näytteet on
katsottu, lomakkeen alareunaan merkitään ”näytteet katsottu”, päivämäärä ja
nimikirjaimet. Kun lomake on tallennettu Exceliksi, siitäkin tehdään merkintä
lomakkeen alareunaan. Lisäksi lomake siirtyy ”Raakadata” -muovitaskusta taskuun
”Excelöidyt”. Kun Excel on tarkastettu Shiny-ohjelmassa netissä (ohjelma etsii
teknisiä virheitä, näppäilyvirheitä ja erikoisia havaintoja), Excel siirtyy
kansioon ”Shinitetut”. Kun Excel on vielä tarkastettu manuaalisesti ja siitä on
tallennettu makroton versio, se siirtyy kansioon ”LajiGISiin valmiit”.
Kun tuo viimeisen kansion Excel sitten jossakin vaiheessa
syötetään LajiGISiin, ympäristöhallinnon yhteiseen tietokantaan, se siirtyy
viimeiselle leposijalleen eli kansioon nimeltä ”LajiGISiin viedyt”. Toki sen
sisältö on jo myös tietokannassa, mutta jos tästä Excelistä löytyykin vielä
virhe, on helpompaa poistaa koko Excel tietokannasta, korjata virhe Excelissä
ja syöttää Excel sinne uudelleen. Siksi myös tallennetut Excelit säilytetään.
Tänä vuonna Velmu-töiden lisäksi tehdään merenhoidon
seurantaa (MHS) Merenkurkussa ja Perämerellä. Näistä linjoista pitää lisäksi
kirjoittaa ns. tietolomake, jossa on kootusti kaikki linjan tiedot. Nämä
lomakkeet viedään myös LajiGIS-tietokantaan kyseisen linjan yhteyteen niin että
linjasta on helpompi saada yleiskäsitys kuin lukemalla yksittäisten
näytepisteiden lajitietoja.
Eli kyllä, tänä kesänä saa taas leikkiä mielin määrin
sihteeriä 😊
Yleensä merellä tuulee, mutta välillä Suomen kesä pääsee yllättämään :) Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
Sukeltaja on vielä vedessä, joten Maiassa on sukeltajalippu salossa. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus
Kun Secchi-syvyys eli näkösyvyys on mittarin mukaan 9,9 m, vedessä on näin vähän partikkeleita! Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus
100 m merenhoidon seurantalinja on matalassa helppo vetää SUP-laudalla ja tarkastaa vesikiikarilla. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti