![Pelastautumispukuinen henkilö katsoo lupilla jotain](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvgL3I5RYFMNcESlPtjKrDfsS1nrXMLy1LxbaTCVvbTftP_EkxR8vCnnzSo7wZRCJPYSApKMha8AK22qmWKe_Q2Qo2xHi5vmNCksqTFF7frE6IfH0QZxaYoUSdKQGizOOJ-wA6hZ481E0zVVF10W7gMqQfwK1DByxqR3h7s94ZFe6BGx8ZSZYJK4dF/w640-h480/MEK_L%C3%B6vsk%C3%A4ret_Mets%C3%A4hallitus_2022_Essi_Keskinen%20(31).JPG) |
Luontokartoittaja tiiraa meriuposkuoriaista luupilla. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
Valtakunnallinen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden
inventointiohjelma Velmu starttaa maastokauden tänä vuonna kesäkuun
puolivälistä. Töitä tehdään itäiseltä Suomenlahdelta aina eteläiselle
Perämerelle asti. Kenttätöissä hyörii neljä tiimiä yhteensä kahdentoista hengen
voimin. Maastokausi kestää noin kolme kuukautta, sitten alkavat syysmyrskyt,
kasvit lakastuvat ja tuulet alkavat haitata työskentelyä.
![Kaksi pelastautumispukuista henkilöä SUP-lautojen kanssa kaislikossa](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjORmLBeZvh3upvKRpQVEJ5fsDVa5YXFNMBGEHNsOBD5VIdYT2c9HduY8PvKkMe2qak_-FOoW7fxOeBXl9fmmg1OF5v8uWXd0Bux5WOpGIEDhZmLmakJtmZn8r3D2cQNDADHnpl7LW2nTxLYy2aekRbVIOWfkYLPJ9s2YQqQky5db4MAMlsPN_wWjES/w640-h360/MEK_Hamnfj%C3%A4rden_Mets%C3%A4hallitus_2022_Essi_Keskinen%20(5).JPG) |
Maastotyö matalissa fladoissa ja lahdissa sujuu helpoiten SUP-laudoin ja vesikiikarein varustautuneena. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
Tänä vuonna Velmuun vedenalaiskartoitukset keskittyvät
lahtiin ja fladoihin, merestä maankohoamisen myötä hitaasti irti kuroutuviin
laguuneihin. Suomen ympäristökeskus SYKE on talven aikana pyöritellyt aiempaa Velmu-dataa,
jota on kertynyt jo noin 170 000 näytepisteen verran, luonut
näyteaineiston ja ympäristömuuttujien avulla lajien ja luontotyyppien
levinneisyysmalleja, tutkinut ihmispaineita ja syöttänyt kaiken aineiston alue-ekologiseen
Zonation-työkaluun. Zonation pureskelee kaikkea sille syötettyä dataa ja ulos
putkahtaa esim. 10 % arvokkaimmasta ja ns. arvottomimmasta meriluonnosta
kartalle vietynä, eli vedenalaisen luonnon laji- ja uhanalaiskeskittymiä
kaukana ihmispaineista ja toisaalta ruopattuja, vähälajisia tai vieraslajien
dominoimia alueita.
Maastokauden 2023 Velmu-työt ripottautuvat pitkin Suomen
rannikkoa. Kenttäkauden suunnitelmia hiotaan toimistossa esim. ilmakuvien
pohjalta. Kuva: Jaakko Haapamäki / Metsähallitus
Kevään aikana huonoimpia ja parhaimpia datoja on pyöritelty yhdessä
Metsähallituksen koostaman ns. laguunidatan kanssa ja tutkittu fladoja, jotka
edustavat parasta ja huonointa meriluontoa, josta ei kuitenkaan ole vielä
liiemmälti inventointitietoa. Alueen ”parhaus” tai ”huonous” perustuu siis
olettamuksiin ja mallinnukseen, ja tänä kesänä kenttätiimien tehtävänä on käydä
katsomassa, kuinka mallinnusten teko on osunut yksiin todellisen maailman
kanssa.
Fladan koosta riippuen sinne tehdään muutamasta pisteestä
kymmeniin pisteisiin ja muutamaan 100 m kartoituslinjaan ulottuva
näytepisteiden verkosto. Alueen syvyydestä – tai useimmiten ehkä mataluudesta –
johtuen näytepisteet voidaan tehdä SUP-laudalla ja vesikiikarilla tai
snorklaamalla. Sukellusta saatetaan tarvita joillakin suuremmilla lahdilla,
mutta suurimmaksi osaksi alueet ovat matalia. Huonossa näkyvyydessä saatetaan
käyttää myös haraa.
![Harassa kasvillisuutta, veneessä](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-jkv9UzjN41RPk1TYaxRagbb_ZICIFXWk0Bighsbu43KvuG3e15h7hJXVhV7YQEMr473kuiiPoQkBu_Wi0TnQ1_c1iFvhbsBnGvaj2jWexp9TqfU8drlufJ4MZ7Aggnr7q3wDrJKjtSPzFHrrv8kgzhGwZc-RIGIsk8pcpqbtvKFR-rHhpPWcaz7j/w640-h480/MEK_Myriophyllumspicatum_Kroken_Mets%C3%A4hallitus_2022_Essi_Keskinen.JPG) |
Haralla pohjasta nousee kasvillisuutta, mutta lajien välisistä suhteista tai peittävyysprosenteista ei pysty sanomaan mitään. Haraa heitetään, kunnes uusia lajeja ei enää nouse, kuitenkin vähintään viisi kertaa jokaiselta näytepisteeltä. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
Näytepisteellä tehdään neljän neliömetrin laajuisen alueen
arviointi. Alan pohjanlaatu eli pohjasedimentti tarkastetaan yleensä
ensimmäisenä (montako prosenttia pohjasta on hiekkaa, soraa, kiviä, minkä
kokoisia kiviä?), sitten tarkastetaan lajisto. Jokainen laji kirjoitetaan ylös,
samoin kuin sen peittävyysprosentti näytealalla, ja kasvin korkeus eli sen
pituus. Kasvillisuuslinjoilta neljän neliön näyteala tarkastetaan joka kymmenen
metrin välein, tai jos syvyys vaihtuu yli metrin tai luontotyyppi muuttuu
merkittävästi, esim. kasvittomasta hiekasta täysin kasvivaltaiseksi
mutapohjaksi tai kallioksi. Päivän päätteeksi koko fladasta kirjoitetaan ylös
yleistiedot – ympäröivien rantojen maankäyttötiedot (”maanviljelystä, mökkejä,
rantaniittyä”), ihmispaineet (”veneilyä, laituri, ruoppaus, golfkenttä”),
valtalajisto, luonnontilaisuus ja muita huomioita, joita myöhemmin voidaan
käyttää kuvailemaan aluetta.
![Sukeltaja poimii näytteitä filmipurkeista tehtyyn leväpatteriin](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDf2VbgzoxISTFCFKMpEzUOo5nppJUe1AUVlGpH8Q2ipKe0JtnsJ5KrgVEVQtKf_gy3-zCh3AWy8beEIGOBzSF2ld_eZ81QchqRSk_xiPioez3BkYEscvlc5bjbCYvXmZyvMWrRytcrckgKu2sv2MvnxxftO7mnp_x_tmYRdihphjDKt2a5F127cW3/w640-h480/Sukellusn%C3%A4ytteenotto_Rahja_Lari_J%C3%A4rvinen_Mets%C3%A4hallitus2014%20(19).JPG) |
Sukeltaessa tunnistamattomat levä- ja muut näytteet kerätään ns. leväpatteriin, filmi- tai näytepurkeista askarreltuun näytteenottosarjaan, johon on yhdistetty pinsetit. Tiedot kirjoitetaan ylös kirjoitusalustaan teipatulle muoville, johon lyijykynä tarttuu hyvin. Kuva: Lari Järvinen / Metsähallitus |
Tuulipäivinä, perjantaisin junassa kotiin palatessa tai
viimeistään syksyllä kenttämuistiinpanot kirjoitetaan puhtaaksi
Excel-taulukkoon ja syötetään myöhemmin ympäristöhallinnon yhteiseen
tietokantaan. Sieltä datoja voidaan louhia taas seuraavana talvena ja tutkia,
pitivätkö mallit ja oletukset paikkansa vai eivät, ja miksi näin oli. Näin
malleja voidaan aina parantaa, kunnes ne vastaavat mahdollisimman tarkoin
todellista maailmaa. Malleja tarvitaan, koska emme koskaan tule pystymään
siihen, että Suomen vedenalaisesta luonnosta olisi kartoitettu joka ikinen
neliösenttimetri – joillekin alueille paras mahdollinen asiantuntijan arvaus
eli mallinnus saattaa pitkään olla se ainoa ”tieto” alueesta.
Toivotaan siis tuuletonta kesää niin maastotyöt sujuvat
mahdollisimman jouhevasti!
Essi Keskinen
![Henkilö seisoo pelastautumispuvussa vyötäröä myöten vedessä ja kirjoittaa muistiinpanoja](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-U55Es6w9gbPAhcsSNgVmv7PZC0o7yb-9ZLrDCHu_OrFhY-DpPBd0QNALjeZNr55RXe2aC43G8zcJFmvMHvtZKAoOaUNtXJbycPMtWoB_3f0vlrmx6HRG21Hyfwrnho8VfvdZtVnTyycQIbZqgYRzG0LZKZaMR_DDN8ZscJppU1USqYnA2xlq8ySl/w640-h360/Kokkola_Helmi_Mentula_Mets%C3%A4hallitus2014%20(13).JPG) |
Pelastautumispuku on yksi meribiologin tärkeimmistä työvälineistä. Kuva: Helmi Mentula / Metsähallitus |
![Pelastautumispukuinen henkilö kumiveneessä tuijottaa käsi-GPS-laitetta](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwECQZcLs-AoSoX_K15aIfgcvUO4X_zKGJDGqr6AVPapo_roPipkB22bhqSwBbPuhP3dYyb9Omwq_GW_iAM_ep-hlTp-FP60E2PzMRH9AxF-DX_-wwyp_Wk4opZqdgwlAk3nZS68vFcWvybVXK9nkhUIFhja5kFJ_G1PqfaHLameIo6IrXKyL1Z02w/w640-h480/Lari_J%C3%A4rvinen_Rahja_Mets%C3%A4hallitus2013%20(4).JPG) |
Käsi-GPS ohjaa näytepisteelle. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
![Kaksi henkilöä SUP-laudalla pelastautumispuvuissa, toinen katsoo vesikiikarilla veden alle](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdvXwoxaZIJiFKC7tcPxjZkQBVqCEPI3RdmvxMkd3ZcW-oFsZOlIwqR1X51pSuVCAA-h1_9dP0vGwNzwFE1toqKV-Bv66iH4uLcQt1o2iHUsWY7AckjBc2xJvDo6wJz0k-DtRQ5u_ruEdYgN7WknuwS2wTkaztEY7iOa_kdaZIFCv7vDmWJt81ujwQ/w640-h480/MEK_Roliggropen_Mets%C3%A4hallitus_2022_Essi_Keskinen%20(5).JPG) |
SUP-lauta on todella hyödyllinen kuljettaessa matalilla mutapohjaisilla alueilla. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
![Henkilöllä SUP-laudan päällä vesikasveja kädessä](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT6Vx-qmgi_N8DPp3faH0wljvlYg4CSTMg4H5E0-8JGl0DbR4aVF3wNzc285FvTjZHeVYvhcaMyRoO5RJUqTvrWteY0HOe5y4EODGrwOUUMv8tbFJIdVcfho3QpzLxEb42101Atgtw3YjxzTh-3XLtAjm6xj7i7xVO0nzhgZcw0Wkgoz0EgtAKm8tJ/w640-h480/MEK_Storagrund%C3%B6ren_Mets%C3%A4hallitus_2022_Erika_von_Essen%20(39).JPG) |
Kanadanvesirutto on vallannut monia järviä, lampia, jokisuistoja ja murtovesilahtiakin. Joukosta löytyy myös esim. näkinpartaisia. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus |
![Kaksi pelastautumispukuista henkilöä SUP-laudoilla tiheässä ruovikossa ja kaislikossa](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0N5nc0almsrXeKw27uRviUMR3VshFUb61NLhkDDWK5l-teD82QkgT4fFY3C2an_yfHn5ZESgSQL0iVwqWTORIbqH2jH3Jq4_8qi8zHoki8dmL9bH66H0M2tHj5En4iTcKv60mYV58PUOu74DLLgA0IG8r6sT3s5Y9mgbywB3ocdoz2tj30mwO7cwO/w640-h480/MEK_Tuovilanjokisuisto_Mets%C3%A4hallitus_2022_Erika_von_Essen%20(3).JPG) |
Välillä eteneminen tyssää täysin... Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus |
![Pelastautumispukuisia henkilöitä veneessä](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgufzjdrk0Obg_LBa8ERU2QOalRVp_Ni6zSJzJJ5ZAJCm6Zk_s2DHy15OUEU-JWCjB07h1fdVLXs8-HXyV-pnvgshVXY8KvDkImzGyjmgzhysPDJEmJdKg25HFrQw022sH_ATO7nugvAEM5zZLStor8LV8AH74l3_2LQEY_Gq1TiidlXqajGjkF_6Cy/w640-h360/Navigointi_F%C3%A4lisk%C3%A4r_Elina_Keskitalo_Mets%C3%A4hallitus2014%20(2).JPG) |
Veneessä pitäisi aina olla navioiga eli joku, joka tietää merikortilta, missä ollaan, siltä varalta, että sähköinen navigointilaite pettää. Kuva: Elina Keskitalo / Metsähallitus |
![Sukeltaja nousemassa veneeseen](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6Fs1N9Ho4idLwR8Q2nMRpoUF1cOufqfoTiIWBzHI9sddtS-obFYCia7ThVOhB6jRnV2btvCpZNIOVdHTOxIzMRTBIXlA9Xz-9OOV2Se-qa7TEYV9_IhU7dYGCHr8Xu5O8fg5lyI1UDKIKJdasc15aZo3VZ5iYaHFL5hN_xDqixO8kED-zB9ub44_M/w640-h480/Ruumiinmatala_Niina%20Kurikka_Mets%C3%A4hallitus_2015%20(105).jpg) |
Sukellusavustaja ottaa sukeltajan vastaan linjasukelluksen jälkeen. Kuva: Niina Kurikka / Metsähallitus |
![Pelastautumispukuinen henkilö vyötäröä myöten vedessä kumiveneen kanssa, sataa](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjna-tHbgD5QH5R_cJtPCBCGnLfalrzo2Z5k5kv2aIhNO6jC9Rtb9jvnRyfnjGmTf0u4cUAlEtLG6yKMkg6hZNeDlyDfEhUjzqcisPWhFRoVK5-bOltYXJTfZQPIQfKSj1smCGdqExAqB52fgDwD3yOE2q7qvs5fH073g6_wxep5JivKzD1A_dKfrGt/w640-h480/Sateessa_Rahja_Lari_J%C3%A4rvinen_Mets%C3%A4hallitus_2016%20(9).JPG) |
Aina ei merelläkään paista aurinko... Kuva: Lari Järvinen / Metsähallitus |
![Sukeltaja monine varusteineen, näytteenotto- ja kirjoitusvälineitä](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuJ117aFlRLZX0D14Hmn1BeHQtbZoRtir6eNmUVXPqbYbkaKTLXsyFKWjKQ1iZ9ysutemXs7NioNiWcmiL5d21h-TW2GU5ue7Q1l6kfv4vkw0AFgAQj1NkwMmeGJY28zuAQNsqUO0JsVxfuz4kAI0yWpx9DUG8uBCsaCdVcxsuVAN9pa4QxH1bIW-4/w372-h640/Sukeltajan_varusteet_Kokkola_Elina_Keskitalo_Mets%C3%A4hallitus2014%20(23).JPG) |
Lähtövalmis tutkimussukeltaja näyttää lähinnä joulukuuselta. Kuva: Elina Keskitalo / Metsähallitus |
![Vedenalaiskameran kanssa on tullut kasveja, pelastautumispukuinen henkilö roikottaa kameraa veneessä](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjd3-hQOylmlW8NAq81m0Xe2IOEuTk0SX_iy6PKvlYP26V9fwNToGUx4EsHgQRjLPcEMdvW6Jv4n8iX3unzXDI544mjcgQn0zTrDtAgEvBwNW-4SzKnQ6LYmwclVTqA9fvm7CtixFtJI0DrV_ZH5J9xbV-V9LRThWToMElb4UTM8G8wTX6c8S-5KhO3/w640-h426/Uddstr%C3%B6mmen%20W_Niina_Kurikka_Mets%C3%A4hallitus_2017%20(253).JPG) |
Välillä drop-videokamerakin voi olla näytteenotin tai hara... Kuva: Niina Kurikka / Metsähallitus |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti