http://yle.fi/uutiset/veistosmuseo_rakentuu_veden_alle_lanzarotella__video/8640261
Saaristomeren kansallispuistossa, pinnan alla tonnien painoisia, upeita betoniteoksia –miten tähän on tultu? Kaikki alkoi kiinnostavasta ehdotuksesta lähteä mukaan vedenalaisen taideteoksen toteuttamiseen Turun 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden Contemporary Art Archipelago –nykytaideprojektissa. Kun taideopiskelija Armi Nurminen esitteli suunnitelmansa Kalakodosta Saaristomeren kansallispuiston väelle, tunsimme heti olevamme mukana jossain aivan uudessa ja ennen näkemättömässä – toista näin massiivista pinnanalaista taideteosta ei muualta Suomen rannikolta löydy, mahtaako edes Euroopasta!
Kalakoto alkaa jo hahmottua betonivalimon lattialla. Kuva: Armi Nurminen. |
Meribiologin mieli näki välittömästi, miten taideteokseen tutustumaan tulevat sukeltajat ja snorklaajat pääsevät samalla osaksi taideteosta ympäröivää vedenalaista maailmaa. He näkisivät omin silmin kaiken kauniin ja ei-niin-kauniin suojelua kaipaavassa merenpohjassa. Patsas tulisi myös muuttumaan keinotekoisena riuttana osaksi vedenalaista ekosysteemiä ja muodostamaan elinympäristön monenmoisille merieliöille ja leville. Tarjosimme siis ilomielin Kalakodolle kodin Dalskärin saaren rantavedestä!
Valmis taideteos lautalla matkalla kohti Dalskäriä. Kuva: Kevin O'Brien/Metsähallitus. |
Taiteilija ja teos. Armi Nurminen valvomassa Kalakodon laskua meren pohjaan. Kuva: Kevin O'Brien/Metsähallitus. |
9.6.2011 Kalakoto laskettiin 4,5 metrin syvyydelle hiekkapohjalle Dalskärin saaren rantaveteen. Kuva: Kevin O'Brien/Metsähallitus. |
Kalakoto oli uudessa ympäristössään meren pohjalla aluksi kuin vieraalta planeetalta laskeutunut, kirkkaan oranssi auringonnousu. Taideteoksen sulautuminen uuteen ympäristöön tapahtui kuitenkin nopeasti: ensimmäisen kesän loppuun mennessä uudesta kasvualustasta innostuneet merirokot, sinisimpukat, vihreät ja ruskeat rihmamaiset levät olivat jo kansoittaneet patsaan pinnat. Pienet kolmipiikit, seitsenruototokot ja ahvenet eivät myöskään aikailleet, vaan löysivät nopeasti tiensä Kalakodon kierteen suojaa tarjoaviin syövereihin.
Kalakodon kierteet tarjoavat suojaisia elinympäristöjä mm. kaloille ja selkärangattomille eläimille. Kuva: Kevin O'Brien/Metsähallitus. |
Jo ensimmäisen kesän aikana veistos sai merirokko- ja sinisimpukkakuorrutuksen, sekä vihreän, punaisen ja ruskean väreissä hulmuavan rihmalevähunnun. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus. |
Seuraavina
vuosina Kalakodon sinisimpukkakuorrutus on vain paksuuntunut yhä uusien
yksilöiden tarttuessa sen pintaan vahvoilla kiinnitysrihmoillaan. Merirokot
ojentelevat pyyntirihmojaan ohikelluvan planktonsaaliin toivossa ja vieressä
pitkät jouhilevät hulmuavat aallokossa kuin hiukset. Syksyisin punalevät
loistavat väreinensä simpukoiden seassa. Hieta- ja mustatokot ovat löytäneet pesäpaikkansa
betonijalustan alta, ja isokokoiset härkäsimput makoilevat tyytyväisen oloisina
patsaan muotojen ulokkeilla. Meri on ottanut Kalakodon omakseen ja muuttanut
sen erottamattomaksi osaksi Saaristomeren vedenalaista maisemaa.
Kalakoto kaikessa komeudessaan syksyllä 2013. Kuvat: Maija Huttunen/Metsähallitus. |
Kalakodon tarina videomuodossa:
Pulahda virtuaaliselle visiitille Kalakodolle 2012:
...ja uudestaan 2013 -mitä muutoksia huomaat?
Teksti:
Heidi Arponen
suojelubiologi, Saaristo- ja Selkämeren meritiimi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti