maanantai 19. elokuuta 2013

Mikä kesä! - terveisiä Perämereltä

Lindan kokemuksia kesältä:

Viimeisen työviikon kunniaksi myös minut, tiimin toinen harjoittelija Linda, päästettiin kirjoittamaan. 




Kesä on mennyt todella nopeasti ja tänään viimeisenä työpäivänä olo oli vähän haikea, nytkö tämä jo loppuu! Parasta kesässä ehdottomasti on ollut (upean tiimin lisäksi tietenkin) työn monipuolisuus. Jokainen päivä on ollut oma ainutlaatuinen sekoituksensa veneiden ja autojen ajamista, tavaroiden kantamista, pohjaeläinnäytteitä, sukeltamista, videokuvaamista, tietokoneilua, hienoja illallisia ja saunomista.

Niina katsoo elokuvaa Perämeren pohjasta.

Esimerkkinä keskiviikko, jolloin päivä alkoi tavaroiden kantamisella ja organisoimisella, koska lähdimme kolmen venekunnan voimin töihin. Minä, Niina ja Suvi lähdimme tekemään sukelluslinjaa Maialla ja kun saavuimme sukelluspaikalle, vedestä alkoi nousemaan uteliaita silmäpareja. Hylkeet siellä ihmettelivät venettämme. Kun painuimme Niinan kanssa 7,5 metriin, kummatkin yllättyivät iloisesti, sillä näkyvyys oli loistava! Lähdimme siis hyvillä mielin tekemään sukelluslinjaa ja ottamaan näytteitä. Sukellus sujui hienosti ja veden alla oli niin mukavaa, etten olisi halunnut tulla pintaan lainkaan. Lähes puolentoista tunnin jälkeen piti kuitenkin lopettaa ja nousimme takaisin Maiaan, missä Suvi meitä odotteli. Jatkoimme vielä työntekoa kuvaamalla pisteitä. Koko ajan tiesimme, että meitä tarkkaillaan ja välillä onnistuimmekin bongaamaan hylkeitä, jotka nousivat kurkkaamaan, mitä ihmettä puuhailemme.

Niina ottamassa kasvinäytettä.

Teitä pidetään silmällä!

Iltapäivällä palasimme Selkä-Sarveen, missä illan aikana kerkesimme vielä purkittaa pohjaeläinnäytteitä, herkutella vietnamilaisella salaatilla ja muurikkaletuilla sekä saunoa ja ihailla auringonlaskua saunan terassilla. Illalla, kun kävelin reilun kilometrin matkan pitkospuita Sarven eteläkärkeen, kerkesin vielä miettiä kulunutta kesää. Ensimmäisessä Essiltä saamassani sähköpostissa, kun harjoittelupaikka ei vielä ollut varma, Essi jo lupaili, että kyseessä on maailman paras kesätyöpaikka. Odotukset tästä kesästä olivat siis korkealla ja ne ylittyivät silti reilusti. Suuret kiitokset siis vielä Essille ja koko tiimille, siitä että sain olla teidän mukana tekemässä töitä ja oppimassa uutta näin hienoissa paikoissa!

Nämä pitkospuut vievät Selkä-Sarven eteläkärkeen.

Pinnacle-box toimii myös pöytänä!

Ja koska tämä oli mun yliopisto-opintoihin liittyvä harjoittelu, on varmaan paikallaan kerrata, mitä kaikkea kesän aikana on tullut opittua. Opin esimerkiksi, että;

- Salmiakki on parasta maastoevästä. Suklaa hyvänä kakkosena.
- Joskus merellä tuulee, eikä sille oikein voi mitään. Joskus merellä myös tuulee 3 viikkoa putkeen eikä sillekkään oikein voi mitään. 
- (Feikki)crocksit on parhaat mökkikengät, erityisesti Johannan.
- Töitä ei ole pakko tehdä kahdeksasta neljään. Niitä voi tehdä myös iltakymmenestä aamuviiteen tai aamuneljästä iltakuuteen.
- Pelastautumispuku on paras asu joka säällä (Paitsi sinä yhtenä päivänä, kun oltiin bikineissä)
- Merellä on ihanaa!!!

Lounastaukojuna.


Suvin terveiset:

Tämä kesä oli kaikkea sitä mitä odotin, ja enemmän. Olen oppinut todella paljon uusia asioita ja nauttinut olostani suunnattomasti, vaikka välillä on ollut rankkojakin päiviä. Kesää muistellessani tulee mieleeni ensimmäisenä aina rakastamani meren tuoksu. Lisäksi vielä tuuli ja aallokko joka pomputtaa venettä, nimittäin niitä tuulipäiviä on riittänyt! Myös kaikki hauskat hetket ja erilaiset kommellukset palaavat vahvasti mieleeni. Tässä työssä olen nauranut todella paljon. Syynä siihen lienee mahtavat tiimin jäsenet, joiden kanssa on ollut mukavaa työskennellä. Joskus nauru myös auttaa jaksamaan, kuten eräänä päivänä Maakrunnilla, kun kaikki tuntui menevän pieleen (lisätietoa aiemmassa blogissa).


Iski yllättävä Bellan tarve, joten ei auttanu muu kuin alkaa täyttämään kumivenettä agrigaatin ja sähköpumpun avulla Maian etuosassa. Hyvin onnistu!


Vapaa-aikaa ei merellä ole hirveästi ollut, mutta se vähäinen on käytetty lähinnä saunomiseen, syömiseen ja retkeilyyn saarilla. Essi on valmistanut päivittäin maukkaita ruokia, joita todellakin jään kaipaamaan näin töiden loppuessa. Mikäs sen mukavampaa kuin pitkän työpäivän jälkeen istahtaa valmiiseen pöytään ja nauttia hyvästä ruuasta!

Ateriointi alkamassa Selkä-Sarvessa.

Mun on vielä pakko vähän kehua Essiä tähän loppuun. Essi (ja koko muu tiimi) otti meidät harjoittelijat todella hienosti vastaan ja osaksi porukkaa heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Minä ja Linda olemme päässeet tekemään kaikkea mitä muutkin tiimistä, paitsi minä en tietenkään päässyt sukeltamaan kun ei ole kurssia käytynä. Essi tuntee hyvin tiimin jäsenten taidot ja luottaa kaikkien osaamiseen, ja osaa jakaa vastuuta meille kaikille. En voi kuvitella parempaa henkilöä vastuuseen tiimin toiminnasta.

Tiimin hyvästä yhteishengestä kertonee myös se, että viime perjantaina porukka heräsi vapaaehtoisesti kuvaamaan muotishowta aamulla klo 8! Jos missasit tämän spektaakkelin, voit katsoa sen täältä.

Kiitos vielä tästä mahdollisuudesta ja kaikista kokemuksista!

Kun meritiimin jäsen näkee tornin, pookin jne. täytyy sen päälle kiivetä!

Tähän loppuun laitan vielä muutaman kuvan kesän ajalta.

Tiirat Marjaniemessä.

Marjaniemen rantaa.

Maialla ajelemassa kohti Ulkokrunnia.

Pihlajakarista löytyi Dumbo-kivi!

Selkä-Sarven eteläpäädyn tynnyripooki.

Kaveria ei jätetä! Pohjaeläimiä seuloessa viinaa livahti silmään ja sitä sitten huuhtelemaan.

Bellalla Maakrunnilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti