Heinäkuun puolivälissä meritiimimme siirtyi Saaristomereltä
Selkämerelle inventointiurakan pariin. Matka Korppoosta Ouran saaristoon
taitettiin kolmella veneellämme. Vaikka reissu alkoi aurinkoisissa merkeissä,
oli ennusteista luetut tuulivaroitukset mielessä. Matkaa ei ehdittykään taittaa
Kustavia pidemmälle, kun tuulilukemat alkoivat nousta ja aallokko hidastaa
etenemistä. Raumalta eteenpäin ruorinaiset ja -mies pääsivät jo tosissaan
näyttämään taitojaan. Pitkän päivän jälkeen kivien määrä maisemassa lisääntyi
ja saavuimme Merikarvialle Krookan satamaan kilpaa saderintaman kanssa. Yksi
jos toinenkin taisi siinä kohtaa keskittyä enemmän ihmeelliseen pilvi-ilmiöön
kuin viimeiseen etappiin valmistautumiseen. Krookasta jatkoimme vielä hämärän
saattelemana Karvian Ourille, Ouraluodon viereen pieneen Pihlava-Linskerin
saareen. Seikkailun täyteinen päivä ei kuitenkaan päättynyt vielä kaikilta,
vaan rohkeimmat lähtivät ottamaan uusintaottelun kivipujottelussa Krookkaan ja
takaisin. Loppu hyvin - kaikki hyvin, yömyöhään koko tiimi oli kasassa saaressa
ja unta ei tarvinnut kauaa odotella.
Saavuimme Ouraan kilpaa saderintaman kanssa. Kuva: Maija Huttunen.
Pihlava-Linskeri toimii tukikohtanamme neljän viikon ajan. Ensimmäinen viikko sujui asettumisessa ja
tuulilukemien tutkimisessa, jotka eivät olleet niinkään puolellamme.
Kenttähommia kokeiltiin kuitenkin parina päivänä ja ensitunnelmista päätellen
tiimimme nousee kivipujottelussa aloittelijasarjasta mestariliigaan jo
lähipäivinä. Tulevien viikkojen aikana tavoitteena on kuvata paljon
videopisteitä, ottaa pohjanäytteitä ja tehdä linjasukelluksia, niin ja
väistellä niitä kiviä.
Lisää kuvia Selkämeren vedenalaisista kartoituksista myös Selkämeren kansallispuiston Facebook -sivuilla.
Kartoitusaluksemme (vas.) Chara, Najas, Fucus ja Katka valmiina tositoimiin. Taustalla Ouran luotsitupa. Kuva: Maija Huttunen.
Kenttäkonttorimme ja -kotimme kivisessä Pihlava-Linskerissä. Kuva: Heidi Arponen.
Teksti: Luontokartoittaja Hanna Holmroos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti