Ahvenanmaan ja Manner-Suomen väliin jäävä Saaristomeri on yksi maailman laajimmista saaristokokonaisuuksista. Saaristomeren kansallispuisto muodostuu valtion omistamista maa- ja vesialueista, joita ympäröi laajempi yhteistoiminta-alue.
Saaristomeren luonto
Saaristomeren kansallispuisto muodostuu pääosin karusta ulkosaaristosta. Sen luonnolle ovat tyypillisiä tuulen tuivertamat kalliomänniköt, matalakasvuiset lehtimetsät ja paljaat kallioluodot, jotka ovat osa 2 000 miljoonaa vuotta vanhaa peruskalliota. Kallioiden painanteisiin kätkeytyy kuitenkin myös erittäin rehevää ja monimuotoista luontoa.
Kansallispuistoon kuuluu yli 2 000 mannerjään ja aaltojen muovaamaa saarta ja luotoa, ja sitä ympäröivällä yhteistoiminta-alueella saaria ja luotoja on noin 8 400.
 |
| Auringonlasku ulkosaaristossa. Kuva: Metsähallitus/Heidi Arponen. |
Kurkista ihmeelliseen Itämereen
Itämeren suolapitoisuus on pienempi kuin valtamerien mutta suurempi kuin sisävesien, eli sen vesi on niin sanottua murtovettä. Saaristomerellä veden suolapitoisuus on 5–6 promillea. Murtovedessä elää suhteellisen vähäinen määrä kasvi- ja eläinlajeja, mutta kutakin lajia on runsaasti. Itämeri vilisee elämää.
UNESCOn biosfäärialue
UNESCO perusti vuonna 1994 Saaristomeren biosfäärialueen edistämään ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteiden tutkimusta ja kestävää kehitystä. Saaristomeren kansallispuisto muodostaa laajan biosfäärialueen ytimen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti