Läntinen Suomenlahti, Jussarö. Kuva: Metsähallitus/Anu Riihimäki |
Läntisen Suomenlahden vedenalainen luonto
Läntisen Suomenlahden eri vyöhykkeistä johtuen puiston vedenalainen luonto on hyvin monipuolista ja rannat vaihtelevat aaltojen piiskaamista avoimista kalliorannoista hiekkarantoihin ja suojaisiin sisälahtiin. Kalliorannoilta löytää usein sinisimpukoiden, rakkolevän ja rihmalevien muodostamia eliöyhteisöjä, jotka esiintyvät usein vyöhykkeinä. Yksivuotiset rihmalevät muodostavat rannan tuntumaan kasvuston jonka seassa viihtyvät muun muassa erilaiset katkat ja siirat.
Rihmalevävyöhykkeen alapuolella on rakkolevävyöhyke, joka tarjoaa suojaa kalanpoikasille ja monille selkärangattomille eläimille. Syvemmälle mentäessä rakkolevävyöhyke vaihtuu sinisimpukkavyöhykkeeksi. Sinisimpukoiden joukossa elää runsas pohjaeläinyhteisö. Lisäksi sinisimpukka tarjoaa ravintoa monille linnuille kuten haakoille ja alleille, jotka pesivät alueella.
Merenpohjaa Hangossa, Läntisellä Suomenlahdella. Kuva: Metsähallitus/Anu Riihimäki |
Suomalaista kansallispuistoa on saanut Euroopan Neuvostonluonnonsuojelualuediplomin (www.coe.int, englanniksi). Puistoista toinen on Tammisaaren saariston kansallispuisto ja toinen Seitsemisen kansallispuisto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti