Metsästä merelle

Perämeren rannikon yliopistokaupungin - Oulun - yliopistossa meriin liittyvä tutkimus ja varsinkin opetus on melko vähäistä. Sen sijaan makeiden vesistöjen, erityisesti virtavesien puolella löytyy vahvaa osaamista katseiden suuntautuessa enemmän pohjoiseen kuin länteen. Vesistöjen ja niiden selkärangattoman pohjaeläimistön tuntemuksen sekä monipuolisen maastokokemuksen tuomilla avuilla minäkin uiskentelin Perämeren meritiimiin työharjoittelua suorittamaan.

 

Perämeren eliöstöä. Kuvat Lari Järvinen/Metsähallitus.

Hauskan työnteon, hyvän seuran ja herkullisen ruuan lisäksi on kesän aikana saanut nauttia valtavasta määrästä uuden oppimista. Katsomalla, kuuntelemalla ja kyselemällä on voinut oppia paljon asioita mereisen elinympäristön biologiasta. Uusia tietoja on ollut mielenkiintoista yhdistellä aiempaan tietämykseen. Merenpohjan kartoittamiseen ja datan keräämiseen käytettävät monipuoliset tutkimusmenetelmät ovat tulleet tutuiksi itse tekemällä varsinkin maastotyöskentelyn osalta, minkä lisäksi on päässyt tutustumaan kerätyn datan käsittelyyn ja hyödynnykseen.

Yllä mainitut seikat tulevat helpoimmin mieleen merenpohjan laadun ja biologian kartoittamiseksi tehtävästä työstä. Kuitenkin kesän aikana on kertynyt kokemusta myös suuresta määrästä asioita, jotka eivät suoranaisesti liity biologiseen tutkimukseen, mutta ovat olennainen osa työtä. Tärkeitä esimerkkejä ovat peräkärryjen ja trailerien käsittely, laitesukelluksessa avustaminen, veneillä ajaminen ja muu merenkulkuun liittyvä oppi sekä Perämeren rannikon paikallistuntemus. Tehtävien laajuus kuvaa mielestäni hyvin tämän työn luonnetta: Monenlaista osaamista täytyy löytyä tiimistä. Meri voi olla hankala ympäristö ihmiselle, joten myös oikeanlainen asenne ja henki ovat tärkeitä merellä työskennellessä. Pitää olla valmis menemään, tekemään ja puuhailemaan vaikka sää ei suosi ja päivä venyy. Tyhjän nyhjäyksellä ei pärjää. Onneksi kuitenkin koko kesän on voinut nauttia mahtavan tiimin seurasta ja sää on suurimman osan kesästä ollut täyttä luksusta. Ei liene jokakesäistä herkkua että merellä on mukava työskennellä ilman paitaa ja sortsit jalassa viikkoja yhteen mittaan, peilityyntä vedenpintaa pitkin aamusta iltaan kartoituspisteeltä toiselle liukuen. Kun muuta katsottavaa ei hetkeen ollut, ei horisonttiin tuijotteluun väsynyt yhtenäkään päivänä. Sentään joitain tuulisia ja sateisia päiviä osui joukkoon muistuttamaan olemassaolostaan ;)

Lentävä raahelainen. Nosturiin ei sentään tarvinnut koskea.

 Kuva Joel Nyberg/Metsähallitus.

Loppukesän vaihtelevaa säätä. Kuvat Joel Nyberg/Metsähallitus.

Tähän viikkoon loppuu minun harjoitteluni ja Meritiimin maastokausi alkaa olla muutoinkin paketissa. Aika palata toimistotöiden ja opiskelun pariin, kuka minnekin. Oma metsäisistä puroista Oulujoen rannalla sijaitsevan toimiston kautta Perämerelle tehty matkani saa seuraavaksi jatkoa vallankin suuremman meren reunalla alkavasta vaihto-opiskelusta. Jospa Perämeri antoi siihenkin lisää valmiuksia.

Eespäin! Kuva Lari Järvinen/Metsähallitus.

Kaverit maantieteeltä (jolle emme voi mitään), hullu (ja hullumpi) saksalainen, englantilaistunut herrasmies, Espanjan vahvistus, fysiologi-viherkemisti, sukeltaja-biologit Oulusta ja Jyväskylästä, Eestin hiivamies, mahtavat perämiesnainen ja kapteeni (+huippuluokan kokki) sekä joukkoon pulahtanut merel viihtynyt joel: Siinäpä erinomaisen tiimin resepti. Kiitos teille mahtavasta kesästä, muitakaan mukana olleita unohtamatta. Ilolla merkittäviä asioita tosiaan.

-Joel Nyberg