Salaisuuksien saari

Uskomattoman upea luonto. Paahteisia ketoja, harvinaistuvia hyönteislajeja, uteliaita supikoiria ja karunkaunis hiekkaranta. Linnakkeita, tykkejä ja bunkkereita. Saaristomeren kansallispuiston tulevaisuudessa yhdeksi tärkeimmistä matkakohteista suunniteltu Örön saari on vuoden 2014 loppuun saakka puolustusvoimien hallinnassa, minkä jälkeen se siirtyy Metsähallitukselle. Sitten Örö avataan vaiheittain turisteille, ja onpa tänne toiveissa saada vakinaista asutustakin ja siten yhteysliikennettä. Tänä keväänä valmistuneessa kehittämissuunnitelmassa visioidaan kävijämääriksi jopa 30 000 henkeä vuosittain.

Örön eksoottinen alkuasukas. Kuva: Roosa Mikkola

Meriluonto saaren ympäristössä on niin ikään monimuotoinen, mutta vähemmän tunnettu. Örön avautumisen myötä syntyikin tarve kartoittaa lähialueiden vedenalaisia habitaatteja, jotka avautumisen myötä kohtaavat väistämättä suurempaa painetta ihmistoiminnan seurauksena. Korpoströmistä matkaan lähti seitsenhenkinen meritiimi mukanaan videointi- ja sukellusvälineistö, jotka ovat kuukauden päivät olleet kovassa käytössä.

Päät pöntössä -merenpohjan videointia. Kuva: Tiina Asp

Sukellusvavustajan työpiste Saaristomeren kauniilla kalliolla. Kuva: Tiina Asp

Itseäni vannotettiin haastattelussa valmistautumaan rankkoihin olosuhteisiin ja vaatimattomaan majoitukseen. Henkinen haarniska yllä ja kovalla touhulla muutimme sitten asumattomalle saarelle, jossa meidät vastaanottivat sotilaspoliisit ja antoivat käyttöömme armeijan munamankelit. Järkytys olikin melkoinen, kun saavuimme perille: tulevassa kimppakämpässämme ei ollut televisiota! No, onneksi kolausta pehmensivät täydelliset keittiöfasiliteetit, sauna ja uimaranta sekä pehmeät patjat sängyissä. Melko rankkaa! Saunan terassilta on myös erinomaisen harmillista tarkkailla pöllöjä, hirviä, haikaroita ja peuroja, joita olemme muiden muassa saarella tavanneet.

On tää niin rankkaa! Kuva: Pauliina Saarman

Kevin O'Gyver säätämässä kuvauslaitteistoa. Kuva: Pauliina Saarman

Tyhjällä saarella asumisessa on toki yksi merkittävä riski, nimittäin eristäytyminen ainoastaan työkavereiden seuraan ympärivuorokautisesti. Ihmislajille tyypillisesti tämä aiheuttaa keskustelun tason romahtamista ja kaikenlaista säädyllisyyden puutetta. Paikallinen eläimistö onkin joutunut sietämään loputonta hihittämistä veneessä, rannalla ja metsässä. Shokkihoitoa tulevaa asutusta silmällä pitäen! Onneksi vatsalihakset eivät ole työläisillä kuitenkaan totaalisesti krampanneet, ja inventointia on päästy tekemään (trooppisehkon) hyvän sään siivittämänä.

Kiireisen kartoittajan kahvitauko. Kuva: Tiina Asp

Pizza -paras lounas ikinä! Kuva: Tiina Asp

Rannoilta on löytynyt niin hiekkapohjaa meriajokkaineen kuin kalliota rakkolevineen. Hieman harmia on aiheuttanut lämpimien säiden myötä ilmestynyt sinibakteerimömmö, mutta tunnelma ei ole siitä liiaksi laskenut. Vielä on löydettävää ja kikatusta jäljellä, toivottavasti Örö kohtelee nöyriä kartoittajia yhtä hellästi jatkossakin!

Meritiimiläisen paratiisi. Kuva: Pauliina Saarman

Pauliina Saarman, Saaristomeren meritiimi