EMMAt esittelyssä: Uhanalaiset lajit - Preiviikinlahti ja Kuuminaistenniemi

Preiviikinlahden ja Kuuminaistenniemen EMMA-alue käsittää osan Preiviikinlahdesta, Riitsaranlahden sekä Kuuminaistenniemen pohjoisreunan ja kärjen laguunit. Kuva: Lasse Kurvinen/Metsähallitus.

Porin Preiviikinlahti muodostaa yhdessä Viasvedenlahden kanssa yhden Selkämeren edustavimmista laajoista matalista merenlahdista. Lahden hiekkavaltaisten pohjien lajikirjo on hengästyttävä. Alueella tavataan hyvin monimuotoista putkilokasvi- ja levälajistoa, joukossa myös useita harvinaisempia lajeja. Preiviikinlahden lajistoon kuuluu useita vitalajeja, kuten runsaana esiintyvät hapsivita (Stuckenia pectinata) ja ahvenvita (Potamogeton perfoliatus), mutta myös murtovedessä vähemmän yleiset tylppälehtivita (P. obtusifolius), pikkuvita (P. berchtoldii) ja hentovita (P. pusillus) sekä uhanalainen otavita (P. friesii). Lisäksi matalilla hiekkapohjilla kasvaa runsaasti ärviä-, haura- ja hapsikkalajeja. 

Hiekkapohjien putkilokasviniittyjen suojissa elää runsas joukko pieniä selkärangattomia eläimiä, kuten kotiloita, simpukoita, siiroja ja katkarapuja. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus.

Preiviikinlahden sopukoissa viihtyvät lukuisat näkinpartaiset, kuten mukulanäkinparta (Chara aspera), itämerennäkinparta (C. baltica), karvanäkinparta (C. canescens), punanäkinparta (C. tomentosa), hapranäkinparta (C. globularis), merisykeröparta (Tolypella nidifica) ja merinäkinruoho (Najas marina).

Preiviikinlahteen rajautuva Riitsaranlahti koostuu matalista, umpeenkuroutuvista vesialtaista, joita reunustavat rantaniityt ja ruovikot. Kuva: Kevin O'Brien/Metsähallitus.

Heleänvihreä otavita on uhanalainen, silmälläpidettäväksi arvioitu vitakasvi, jota tavataan Riitsaranlahden laguuneissa. Kuva: Ville Savilampi/Metsähallitus.

Riitsaranlahdesta nostetussa heittoharanäytteessä on runsaasti merinäkinruohoa, joka onkin yksi alueen vedenalaisista valtalajeista yhdessä karvanäkinparran kanssa. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus.

Preiviikinlahden rantaniityillä ja suojaisissa ruovikoissa pesii monipuolinen vesilintulajisto, ja joukossa tavataan monia harvinaisuuksia. Alue on myös erittäin merkittävä vesilintujen muuttolevähdys- ja sulkasatoalue. Lahtialue on tärkeä lisääntymisalue kaupallisesti merkittävälle ahvenkannalle, ja se on myös mahdollisesti merikutuisen siian (VU) poikasaluetta.

Kuuminaistenniemen hiekkasorarantoja täplittävät matalat, sokkeloiset fladat ja kluuvit. Ne muodostavat suojaisia kasvupaikkoja monille levä- ja kasvilajille. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus.

Kuuminaistenniemi on Viasvedenlahden ja Preiviikinlahden välistä mereen työntyvä pitkänomainen niemi, jonka rantaviivaa rikkovat lukuisat pienet maankohoamisen seurauksena eriasteisesti merestä irti kuroutuvat suojaisat fladat, kluuvit ja pienet lahdelmat. Näissä pehmeäpohjaisissa, matalissa vesialtaissa kasvaa merinäkinruohoniittyjä ja useita näkinpartaislajeja, kuten mukulanäkinparta, merisykeröparta ja karvanäkinparta. Vesisammaliin kuuluvaa isonäkinsammalta (Fontinalis antipyretica) voi myös löytää Kuuminaistenniemen pienistä fladoista. Kuuminaistenniemi on paikoittaisesta karjanlaidunnuksesta huolimatta melko luonnontilaista. Rantaniittyjen vesirajasta tavataan uhanalaista nelilehtivesikuusta (Hippuris tetraphylla).

Punertavavartinen ja tanakka nelilehtivesikuusi viihtyy vesirajassa laidunnettujen rantaniittyjen tuntumassa. Nelilehtivesikuusi on uhanalainen ja se on luokiteltu vaarantuneeksi. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus.

Kuuminaisten Hevoskarin laguunia reunustavat matalat, lietteiset rantaniityt. Taustalla Truutholman, Puskuurin ja Vartkruntin kivikkorantaiset harjusaaret. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus.

Erikoisen näköinen meriruskomyhky (Leathesia marina) on ruskolevä, joka kasvaa vesikasveihin kiinnittyneenä. Hapsividan haaroihin se muodostaa ruskeita, kauniin helminauhamaisia kasvustoja. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus. 

Kuuminaistenniemen tyveltä, Viasvedenlahden pohjukasta löytyy vielä yksi geologinen erikoisuus, jossa vedenalaiset luontoarvotkin ovat kohdillaan. Pienellä Selkpuoran EMMA-alueella jääkauden jäljet näkyvät rannikon suuntaisina, vedenpintaa raidoittavina moreeniharjanteina. Näiden harjanteiden väleihin jää suojaisia kolosia ja lahdelmia, joissa pehmeää pohjaa kasvualustakseen vaativat kasvit, kuten merinäkinruoho, merihaura, mukulanäkinparta, karvanäkinparta ja hapsikat erityisen hyvin viihtyvät.

Jääkauden raidoittamissa moreeniharjanteiden sopukoissa kasvaa lukuisia matalien, pehmeiden pohjien kasvilajeja. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus. 

Jääkauden jäljet näkyvät Preiviikinlahden, Kuuminaistenniemen ja Viasvedenlahden maisemassa monin tavoin. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus.

Preiviikinlahti, Riitsaranlahti ja Kuuminaistenniemen kärki fladoineen kuuluvat Natura 2000 -alueeseen. Selkpuora ei sisälly mihinkään suojelualueeseen.

Heidi Arponen, meribiologi.

EMMA-teemablogit löydät täältä:

Mikä on EMMA?

http://metsahallitusmerella.blogspot.com/2020/05/emmat-esittelyssa-mika-ihmeen-emma.html

Luontyypit pinnan alla

http://metsahallitusmerella.blogspot.com/2020/05/emmat-esittelyssa-luontotyypit.html

Merenpohjan monimuotoiset eliöyhteisöt

http://metsahallitusmerella.blogspot.com/2020/06/emmat-esittelyssa-merenpohjien.html

Roskia, melua ja muita ihmispaineita
http://metsahallitusmerella.blogspot.com/2020/07/emmat-esittelyssa-ihmispaineet.html

Uhanalaiset merilajit
http://metsahallitusmerella.blogspot.com/2020/05/emmat-esittelyssa-uhanalaiset-lajit.html