Tukan alla ryömii!!!

Mutajoen vesi on kristallinkirkasta, mutta akvaariomaisilta osuuksilta ei löytynyt raakkua.

Rymyän metsässä, tai kuulemma ”tetsaan”, armeijatermejä käyttäen. Vesikiikari roikkuu olalta, toisella olalla roikkuu inventointilaukku. Pelastautumispuku hiostaa, mutta raakkuja metsästäessä se on pakko olla päällä. Kainuun metsät antavat parastaan – sammaleen alle piiloutuneita kaatuneita puita, jotka kamppaavat, suonsilmäkkeitä, läpipääsemättömiä risukoita ja hakkuuaukeita, joille puut on jätetty lojumaan. Metsien anneista huomattavin ovat kuitenkin hirvikärpäset.

Niitä läiskähtelee naamalle, pörrää päristen tukkaan, ryömii kauluksesta sisään, tiputtelee jo siipiään kun saan kaivettua ne letin sisältä päänahan viereltä pois. Tuubihuivin alla kuhisee, tunnen monta monituista jalkaparia jotka ryömivät hiuspohjaa pitkin, ja olen tuntevinani vieläkin useammat jalkaparit joka puolella ihoa. Neopreenihanskoilla elukat eivät kuole enkä saa niitä itse nypittyä pitkän tukan muodostaman letin keskeltä pois. Pekka nyppii minusta hirvikärpäsiä, minä hänestä. Olemme kuin kaksi simpanssia nyppimässä toisistamme syöpäläisiä.

Pekka on pukeutunut mustaan sukelluskuivapukuun, minulla on huomio-oranssi pelastautumispuku. Väreistä välittämättä ja alkuperäisen hirven värityksestä piittaamatta hirvikärpäset piinaavat meitä molempia.

Ainut lohtu on, että ainakaan minua ei ammuta hirvenä niin kauan kun minulla on oranssia päällä. Jollen sitten ole niin hirvikärpästen peitossa, että huomioväri lakkaa näkymästä.

Essi Keskinen

P.S. Sunnuntaiaamuna ajelimme yhdeksän aikaan metsätietä, kartoittamaan jokihelmisimpukoita Kainuun Helmenkalastajat –hankkeessa. Pekka lohkaisi vitsin:

”Mitä yhteistä on thaimaalaisilla marjanpoimijoilla ja Kainuun Helmenkalastajat –hankkeessa työskentelevillä meribiologeilla? – Kummatkin rymyävät Kainuun metsissä klo 9 sunnuntaiaamuna ja ovat henkisesti yhtä kaukana kotoa.”

Meribiologi eksyksissä? Ei vaan meribiologi Pekka kartoittamassa jokihelmisimpukoita Hyrynsalmella.

Essi ja Pekka kävivät pitämässä yleisöesityksen raakusta Saariselän informaatiotuvassa Kiehisessä. Yleisöä saapui salintäydeltä ja keskustelu oli vilkasta.

Raakku kaikessa leväisessä komeudessaan.

Taimen toimii väli-isäntänä raakun glokidio-toukille. Toukat takertuvat lohikalojen kiduksiin ja elävät siellä talven yli pudotakseen keväällä pienenpieninä simpukoina kasvamaan pohjasoran joukkoon.

Joskus raakkukartoituksissa törmätään ikäviin yllätyksiin. Tämän viime vuonna niin kauniin metsäpuron varret oli avohakattu surullisen näköisiksi.

Mutajoen akvaariossa