Sinilevää Saaristomerellä

Yhtenä aamuna edellisellä viikolla astuessamme ulko-ovesta ulos kantautui neniimme kammottava haju. Haju voimistui, mitä lähemmäs poljimme venelaituria.

Aamu Örössä alkaa aina virkistävällä pyöräilyllä venelaiturille. Kuva: Metsähallitus / Roosa Mikkola

Rantaan päästyämme selvisi hajun syy; meitä jo pari viikkoa häirinneet sinilevät olivat pakkautuneet lahteen, jossa veneemme ovat. Veden pinta näytti siltä kuin siinä olisi ollut käden paksuisesti vihertävän sinistä muotovaahtoa. Haju oli tunkkainen ja sai monet voimaan pahoin.

Chara-vene ja Juho sinilevälauttojen saartamana.  Kuva: Metsähallitus / Kevin O´Brien

Saaristomeri ylhäältä käsin quadrokopterilla kuvattuna. Kuva: Metsähallitus / Kevin O´Brien

Pakkasimme ripeästi veneet ja suuntasimme merelle. Hajusta pääsimme eroon, mutta sinilevät seurasivat meitä joka paikkaan, jopa pinnan alle. 

Sinilevää eli syanobakteereja elää kaikissa vesistöissä mutta rehevöitymisen myötä ne ovat lisääntyneet voimakkaasti. Kuva: Metsähallitus / Kevin O´Brien

Videoinventointejakin haittasivat runsaat leväkukinnat. Kameraa laskettaessa veteen vesipatsaassa oli nähtävissä sinilevähippuja jopa 5 metrin syvyyteen, ja kun kameraa nostettiin vedestä, olivat kaapelit ja kädet täynnä sinilevää.

Videokuvausta ulapalla Kuva: Metsähallitus / Tiina Asp

Sukellusinventoineissakin sinilevät aiheuttivat omat haasteensa. Jotta maski ei huurustuisi vedessä, sukeltaja sylkäisee maskiinsa, jonka jälkeen se yleensä huuhdellaan merivedellä. Tällä kertaa merivettä ei kelpuutettu huuhteluun. Myrkyllinen sinilevä saattaa aiheuttaa silmäoireita, joita haluttiin välttää. Veteen mennessään sukeltajat varoivat myös, ettei suuhun eikä annostajaan menisi leväistä vettä. 

Sukeltaja pinnalla. Kuva: Metsähallitus / Anu Suonpää

Sinilevät haittasivat näkyvyyttä pinnan alla. Pahimmillaan näkyvyyttä oli pinnan lähellä vain 10–20 cm, jonka vuoksi maski sai olla kiinni pohjassa, jotta kasvillisuudesta sai käsityksen. 

Roosa tekemässä pohjakartoitusta sinilevän ympäröimässä vedessä. Kuva: Metsähallitus / Anu Suonpää

Säät ovat muuttuneet nyt epävakaammiksi ja tuulet ovat hajottaneet levälauttoja sekä työntäneet niitä saarien suojista avomerelle. Tällaiset kesät osoittavat, että Itämeren suojelemiseksi on tehtävä vielä lisää töitä.

Sinilevälautat hajaantumassa. Kuva: Metsähallitus / Anu Suonpää

 

Teksti: Roosa Mikkola ja Anu Suonpää Saaristomeren meritiimistä