Taide ja luonnonsuojelu ne yhteen soppii

Usko tai älä, Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelutiimi on usein käsikynkässä taiteen kanssa. Kimpassa mennään ja vielä samaan suuntaan. Moni mieltää luonnonsuojelun kaukaiseksi asiaksi taiteesta, erityisesti moni meistä luonnonsuojelutyötä tekevistä. Onneksi innovatiivisia ajatuksia, taiteilijoita, luonnonsuojelijoita ja asiantuntijoita kuitenkin löytyy ja yhteisen tekemisen syrjään päästään usein kiinni. 

Lauantaina kävin Oulun Taidemuseosa katsomassa Inka Niemisen näyttelyn Sea-changes. Hailuotolainen kuvataiteilija otti minuun yhteyttä kesällä ja kertoi avaavansa syksyllä näyttelyn, johon on tehnyt suuria keraamisia taideteoksia Hailuodon savesta. Hän oli törmännyt videoihin, joita kansallinen vedenalaiskartoitusohjelma VELMU (2014) ja Saumaton Perämeri -hanke SEAmBOTH (2019) olivat ottaneet Metsähallituksen meritiimin toimesta Hailuodon pohjoispuolelta löytyneistä vedenalaisista savikanjoneista ja -labyrinteistä. Inkaa kiinnosti tuoda tuon saman Hailuotoon asti yltävän savijuosteen vedenalaiset osat näyttelyyn videon avulla, ja siitä se yhteistyö sitten lähti.

Inka Niemisen näyttelyssä Sea-changes savikanjoneihin pääsee sukeltamaan täysin kuivin jaloin. Kuva Oulun Taidemuseon näyttelystä, Essi Keskinen / Metsähallitus.

Meritiimi ja taide ovat kohdanneet aiemminkin. Saaristomerelle perustettiin aikanaan Dalskärin patsaspuisto, johon lukiolaiset loivat veteen upotettavia patsaita. Patsaspuiston perustamisesta voi lukea lisää täältä ja täältä.

Dalskärin patsaspuistoon voi tutustua sukeltamalla Saaristomeren syvyyksiin. Kuva: Kevin O'Brien / Metsähallitus.

Saumaton Perämeri SEAmBOTH -hankkeessa kokeiltiin tieteen ja taiteen yhdistämistä sidosryhmille suunnatussa työpajassa. Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään ja oululainen kuvataiteiija Hanna Holopainen opasti meidät action-maalaamisen saloihin (Jackson Pollockin jalanjäljiljilkiä seuraten). Jokainen ryhmä alkoi työstää omaa taideteostaan, joka hetken kuluttua piti luovuttaa seuraavalle ryhmälle, joka taas jatkoi teoksen kimpussa. Prosessilla haluttiin symbolisoida sitä, kuinka merialuesuunnittelussakin jokaisella sidosryhmällä on omat näkemyksensä ja tarpeensa ja vaikka lopputulos on kaikkien yhteinen tekele ja kenties yksittäisen taiteilijan kannalta kompromissi, se voi kuitenkin kokonaisuudessaa  olla hyvä ja toimiva ratkaisu. Tauluista ainakin tuli komeita. Täältä voit englanniksi lukea enemmän työpajasta.

Yhteistyöllä syntyy toimintatauluja. Kuva Essi Keskinen / Metsähallitus.

Maaluonnonkin puolella taidetta ja luonnonsuojelua yhdistetään riemulla. Luonnon ja luontokokemuksien sanoittaminen voi edelleen hyvin, minkä osoittaa Beetles LIFE -hankkeessa järjestetty Biisisanoittamo-kilpailu. Kisan aiheena oli uhanalainen luonto. Sen voittaneen sanoituksen ensiesityksen voi katsoa ja kuunnella tällä oheisella videolla, jossa kappaleen esittää laulaja ja lauluntekijä Jouni Aslak.

Kuudes aalto -kappaleen ensiesitys nähtiin Nuuksiossa lauantaina 5. syyskuuta. Kappale on julkaistu YouTubessa ja Spotifyssä:

Lisää työstämme uhanalaisten hyönteislajien eteen voi lukea täältä.

Biisisanoittamon järjesti Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak)

Mutta miksi taidetta pitäisi tehdä luonnonsuojelusta? Miksi ihmeessä ei? Luonto on kirvoittanut Suomen ja maailman taiteilijoilta mitä moninaisimpia suorituksia vuosisatojen ja -tuhansien ajan. Ensimmäiset taideteokset ovat olleet maaväreillä ja hiilellä luonnosteltuja eläimiä luolien seinissä. Biologit tutkimusmatkailijoiden purjelaivoissa kolmesataa vuotta sitten ovat maalanneet mitä kauneimpia kuvia matkoillaan löytämistään lajeista. Tästä tieteen ja taiteen yhdistämisestä onkin sitten vain enää pikkuruinen kivenheitto suoraan uonnonsuojeluun. Vaikka luonnonsuojelu on vakava asia ja sitä tekevät vakavasti otettavat asiantuntijat, viesti menee kuitenkin useammalle perille, kun se esitetään hieman eri kanavaa pitkin ja eri muodoissa.

Inka Niemisen näyttelyssä keraamista nojatuolia ihmettelevä museossakävijä näkee videolta ainutlaatuisia vedenalaisia geologisia savimuodostumia, jotka on jo lisätty mm. Suomen ekologisesti merkittävien vedenalaisten merialueiden (EMMA) listalle (lue EMMA-alueista enemmän täältä). Sukeltaja voi ihmetellä Saaristomeren patsaspuistossa sitä, kuinka nopeasti veden alle upotetut ns. keinotekoiset riutat eli patsaat peittyvät meriluonnolla - sinisimpukoilla, rihmalevillä, rakkohauruilla ja selkärangattomilla eläimillä. Sattumalta Nuuksion kansallispuistoon lauantaina 5.9.2020 osunut lenkkeilijä on päässyt kuulemaan Kuudes aalto -kappaleen kantaesityksen ja saattanut saada kipinän ottaa selvää, mikä on kuudes aalto, paitsi tietysti uuden kappaleen nimi (niille jotka eivät vastausta tiedä, voin paljastaa, että kuudes aalto viittaa kuudenteen sukupuuttoaaltoon, jonka syntyyn ihminen ja hänen ympäristönmuokkauksensa on selkeästi pääsyyllinen).Ensi kesänä voi koko perhe ihmetellä kartanokimalaisen elämää luonnossa tapahtuvassa konsertissa, joka siirtyi koronaevakkoon tältä kesältä. Lue enemmän Luonnon konserttisalista täältä.

Taide ja luonto ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Nyt myös taide ja luonnonsuojelu sopivat helposti samoille areenoille.

Essi Keskinen, Beetles LIFE-teksti Ilkka Numminen

Kuudes aalto
San. Atte Komonen

Matkusta kanssani suuresta pieneen
taivalla varjosta valoon
sinulle sijaan kodikkaan kolon
sinne mahdut sä piiloon

Olet keijuna kaskessa, kolvana korvessa
kotona tässä
härönä haavassa, pedoilta piilossa
kotona tässä… metsän kainalossa lämpimässä

Matkusta kanssani suuresta pieneen
uskalla varjosta valoon
puhallan kanssasi yhteiseen hiileen
ei anneta maailman palaa

Olet keijuna kaskessa, kolvana korvessa
kotona tässä
härönä haavassa, pedoilta piilossa
kotona tässä…

Kun ratsastat harjalla kuudennen aallon, saat nimesi punaiseen kirjaan
kenelle kerron tarinan tämän, jos elonpuu jo maatua ehti

Olen keijuna kaskessa, kolvana korvessa
kanssasi tässä
härönä haavassa, hulluilta turvassa
kanssasi tässä… arkissa kiikkerässä

Matkusta kanssani suuresta pieneen
tee pienestä suurempaa