perjantai 6. heinäkuuta 2018

Fladat uuteen uskoon


Fladat aiheuttavat monenlaista päänvaivaa, etenkin niille ominaisella taipumuksella, maankohoamisella. Muinoin rannassa seissyt saunamökki saattaakin vuosien varrella olla ”siirtynyt” monen kymmenen metrin päähän vedestä johon pulahtaa. Ennen veneenmentävä suuaukko onkin nykyään enää pieni puro, jota pitkin ahvenkin enää pääsee vain kyljellään nousemaan fladaan. 




Aikuinen ahven poistumassa kudulta  Video: Niclas Fritzén


Mielipiteeseen, mitä asialle pitäisi tehdä on vaihdellut vuosikymmenten ja asianomaisten parissa. Kaikenlaisia toimia on tehty ja jokainen on varmasti tehnyt parhaansa.
Kysymys onkin, kuuluuko asialle ylipäätänsä tehdä mitään? Tiedämme, että maa kohoaa, olisiko helpompi ottaa se suoraan huomioon mökkiä suunniteltaessa, eikä vain ajatella, että muokataan luontoa, sitten kun se on tarpeen. Olisiko helpompaa vain hyväksyä asiat niin miten ne ovat? Mutta onko se sitten hyväksyttävää, että ennen niin paljon kalaa tuottanut flada sulkeutuu merestä, eikä enää olekaan saavutettavissa kutuinnokkaille kaloille? Paljon kysymyksiä.

""
Tierumpu joka erottaa fladan merestä   Kuva: Alejandra Parra


Kvarken flada hankkeessa tarkoituksena on ennallistaa Suomen puolella kaksi fladaa. Ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla nopeutetaan tietyn alueen palautumista luonnontilaan. Miksi fladoja sitten tulisi ylipäätänsä ennallistaa? Kuten jo aiemmin mainittu, ovat fladat oivia kutualueita ahvenelle ja hauelle. Tietyt ihmisen tekemät toimenpiteet, kuten ruoppaukset, vaikuttavat veden vaihtuvuuteen fladassa ja täten veden lämpötilaan, kasvillisuuteen sekä näkösyvyyteen. Kyseisillä tekijöillä on suora vaikutus kudun onnistumiselle.
Tyyppiesimerkkejä ennallistamiskohteelle voisi olla fladat, joiden suuaukot on ruopattu auki, taikka sitten kohteet, joiden kynnyksen päälle on rakennettu tie ja asetettu liian korkea tai matala tierumpu.

Ilmakuva fladasta.
Flada jonka kynnys ruopattu auki   Kuva: Jaakko Haapamäki


Kartoituksissamme olemmekin kohdanneet joitakin kohteita, jotka ensinäkemällä vaikuttaisivat olevan ennallistamisen tarpeessa. Realiteetit iskevät kumminkin nopeasti päälle, jos kohde esimerkiksi vaatisi tien rakentamista, jotta kalustolla pääsisi perille. Tai hinta on koko projektin budjettia suurempi. On myös paikkoja, joille jotakin pitäisi tehdä mutta toimenpiteistä, jotka auttaisivat, ei ole varmaa tietoa.
Palkitsevaa ennallistamisten suunnittelussa on sidosryhmäyhteistyö. Me kun emme vain voi mennä jonnekin ja alkaa sanelemaan toimenpiteitä kuuntelematta asianomaisia. On hienoa tavata maanomistajia, joille alueet ovat tuttuja monien vuosikymmenten takaa, ja jotka pystyvät kertoman niin hyvistä ja huonoista muutoksista, joita on tapahtunut. Hienointa kaikessa on se, että kaikilla on selkeästi yksi yhteinen päämäärä, joka on luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja kalojen kutupaikkojen turvaaminen!

Roosa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti