keskiviikko 23. elokuuta 2017

Sekaisin Pasista

Viime kesänä ajattelin, että meillä on tosi laaja työalue, kun VELMU-tiimin kenttäkohteet sijoittuivat Kristiinankaupungista Raaheen. Tänä vuonna mentiin kuitenkin vielä seuraavalle tasolle, kun kenttätöitä tehtiin Vaasasta Tornioon asti. Olemme tehneet töitä Raippaluodossa, Uudessakaarlepyyssä, Kokkolassa, Kalajoella, Raahessa, Hailuodossa, Iissä ja Torniossa. Nyt alkaa olla kenttätyöt paketissa, koska enää parin viikon ajan tehdään kartoituksia.

Pohjanlahden VELMU-tiimi 2017.

Kesän kohokohtiin kuuluu ehdottomasti viime viikon löytö Hailuodosta. Kaksi viikkoa sitten tuuli oli kova, ja päätimme mennä majoituksen läheiseen suojaiseen rantaan tekemään kartoituksia. Rannan läheisyydestä löytyi hienoja pieniä hiekkasärkkiä, ja päätimme tehdä alueella tarkempaa kartoitusta. Viime viikolla sitten suuntasimme koko porukalla näitä hiekkasärkkiä kartoittamaan, ja vedimme rannasta ulospäin 200-300 metrin kahlauslinjoja, jotta saisimme esiin pienten hiekkasärkkien aiheuttaman syvyysvaihtelun. Näitä linjoja tehdessämme, tuli Villellä yhdellä pisteellä vastaan uposkuoriainen. Olin Villelle kirjurina sillä hetkellä, koska tarkoitukseni oli kuivapuvussa snorklaamalla avustaa työkavereita syvempiä pisteitä tehtäessä. Ville nosti kuoriaisen ylös kasvin mukana ja kysyi minulta ”Otetaanko mukaan?”. Tokaisin että ”Otetaan vain, mutta sinä sitten tunnistat sen”, koska itselläni ei hirveästi ole kokemusta selkärangattomien tunnistamisesta, ja töitä oli illaksi luvassa muutenkin tarpeeksi.

Lähdössä kartoittamaan matalia hiekkasärkkiä Hailuodossa.


Särkiltä kerättyjä kasvinäytteitä mikroskopoidessaan Ville alkoi määrittää myös kuoriaista. Hyvin nopeasti heräsi epäilys siitä, että kyseessä olisi meriuposkuoriainen. Emme kuitenkaan uskaltaneet toivoa moista, vaikka Etelä-Suomen kollegat olivat aiemmin tänä kesänä päivittäneet kartoittaneensa meriuposkuoriaisia. Tämä olisi todella hieno löytö, koska lajia ei oltu havaittu tietojemme mukaan vuosikausiin Hailuodossa. Meriuposkuoriaisia löytyy Euroopassa ainoastaan Suomesta, ja lajia uhkaa muutokset veden laadussa, sekä matalien rantojen umpeenkasvu, että toisaalta rantojen ruoppaaminen.

Pasi - Meriuposkuoriainen


Otimme yhteyttä kollegoihin ja ELY-keskuksen asiantuntijoihin, ja lähetimme heille kuvia Villen löytämästä yksilöstä, eli ”Pasista”. Meillä meni kaikki ihan sekaisin tämän löydön myötä ja kaikki aika ja energia kului asian selvittämiseen yhden aamupäivän ajan. Koko ajan päällimmäisenä ajatuksena oli, että ai että, olisipa kyseessä meriuposkuoriainen! Ja kuinkas ollakaan, Pasi arvioitiin kuvien perusteella meriuposkuoriaiseksi. Halusimme kuitenkin varmuuden asiaan, ja viime perjantaina Pasi matkasi Hailuodosta erikoisluvalla meriveden ja hänelle sopivien ”ruokakasvien” kanssa pakattuna Ouluun toimistolle. Viikonlopun Pasi vietti kasveja mutustellen ja maanantaina Oulun yliopistolla asiantuntija määritti Pasin meriuposkuoriaiseksi. Pasin matka päättyi Oulun yliopistolle ja se pääsi täydentämään eläinmuseon kokoelmia.

Vielä on kenttäpäiviä jäljellä, ja viimeksi toissapäivänä teimme Iijoessa hienoja löytöjä jotka piristivät päiväämme. Virta ei siis lopu vaikka kenttäkauden loppu jo häämöttää ja turnausväsymys alkaa painaa!


Terveisin,
Suvi, Pohjanlahden Velmu-tiimin suunnittelija


Ps. Tässä vielä linkki Kymen Sanomien tekemään juttuun Etelä-Suomen kollegoiden löydön osalta.

Iissä kartoittamassa jokisuistoa, hieman erilaiset maisemat kuin meillä yleensä on :)


Ilta-aurinko ja tiimikuvaukset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti