torstai 23. helmikuuta 2017

Lohi yhdistää kansainvälisesti


Mitä yhteistä näillä kartan paikoilla on? Kaksi mannerta, kahdeksan maata?
 
Kaikkien merkkien kohdalta löytyy lukio, joka osallistuu kansainväliseen koulujen lohensuojeluprojektiin ASCSN:n (Atlantic salmon conservation schools network).

https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=1K9x242ihDGVg_j9w9tUGGfsXCJM&ll=57.78452446208986%2C-8.782044476562532&z=3

Iiläisten vieraaksi saapuneet ranskalaiset, saksalaiset ja skotlantilaiset lukiolaiset vierailivat Rovaniemellä Arktikumissa helmikuussa 2017.
Minun aikanani opiskelu oli sitä, että avattiin kirja ja joku luki ääneen. Joskus saatettiin tehdä ryhmätyö suurelle paperille leikkaamalla ja liimaamalla ja värikkäillä tusseilla. Joskus muistan liimanneeni glitteriä ryhmätyöhön.

Nykyinen lukio-opiskelu tuntuu vallan erilaiselta ja paremmin koulumaailman ulkopuolelle valmistavalta. Viime keväänä Iin lukion biologianopettaja lähestyi minua ja kysyi, haluaisinko tulla muutaman lukiolaistytön haastateltavaksi lohiasiantuntijana. Olen ollut opettamassa Iin koululaisille Itämeren ja Perämeren ekologiaa ja suojelua ja Merenkurkun maailmanperintöä, meribiologian GIS-sovelteita ja Metsähallituksen meribiologien tekemisiä Itämerellä. Helpostihan siinä pukeutui myös lohiasiantuntijan saappaisiin kahden minuutin englanninkielistä videoitavaa haastattelua varten.
 
 
Tällä viikolla pyörähti käyntiin Iin kansainvälinen tiedeleiri. Iiläisiä lukiolaisia oli syksyllä vierailulla Skotlannissa ja nyt on vastavierailun aika. Sunnuntaina opikelijoita ja opettajia Skotlannista, Saksasta ja Ranskasta saapui Iihin ja majoittui iiläisiin koteihin.
 
Maanantaina minä pidin kolmen vartin luennon Itämeren ekologiasta ja suojelusta ja tiistaina sain osallistua asiantuntijapaneliin seitsemän muun eri alojen asiantuntijan kanssa. Paneli keskusteli Iijoen tulevaisuudesta, lohen palautusmahdollisuuksista Iijokeen, lohensuojelun ja vesivoiman yhteensovittamisesta ja Itämeren ja Iijoen suojelusta yleisesti. Panelin isännöi kaksi suomalaista lukiolaista ja aloitti pitämällä englanninkielisen pohjustuksen aiheesta Ekosysteemipalvelut. Opin heidän esityksestään ekosysteemipalveluista paljon enemmän kuin olen ennen tiennyt. Mietin vain, että sen lisäksi, että minun nuoruudessani ei todennäköisesti vielä ollut keksitty termiä "ekosysteemipalvelut", en varmaan olisi koskaan joutunut lukioikäisenä pitämään siitä englanninkielistä esitelmää. Tuskin edes yliopistossa.
 
 
Lukiolaiset toimivat puheenjohtajina ja panelikeskustelun jälkeen opiskelijoista muodostetut työryhmät haastattelivat asiantuntijoita omia viikon aikana tehtäviä projektejaan varten. Jokaisen ryhmän on määrä tuottaa jonkinlainen lopputuote omasta aiheestaan, on se sitten video, PowerPoint, digitaalinen sway-kirja tai jokin muu media. Ei A2 paperia ja valokopioituja kuvia saati liimatikkua. Töitä pitäisi syntyä englanniksi sellaisista aiheista kuin "Pohjoisen luonnon ekosysteemipalvelut", "Pohjoisen luonnon monimuotoisuus ja suojelu", "Iijoen kalatalous", "Iijoen vesivoimatuotanto" jne.
 
Katson olevani etuoikeutettu, kun olen saanut osallistua näin innovatiiviseen, kansainväliseen, tulevaisuuteen suuntaavaan ja toivottavasti opiskelijoiden mielestä myös mukavaan ja kiinnostavan erilaiseen projektiin. On kiva päästä aina välillä pois toimistosta näin talviaikaan, ja mikäs sen tärkeämpää kuin luonnonsuojelun ja erityisesti Itämerensuojelun ilosanoman levittäminen kasvavalle nuorisolle!
 
Oli ilo olla paikalla.
 
Essi Keskinen

#ASCSNFinland, #SalmonSchoolFinland



Tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta kertoo Itämeren lohesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti