tiistai 7. maaliskuuta 2017

Roope Ankka, sienisääski ja Luonnon päivät


Tummavarjokaisen kuva siepattuna Luontotyypit Facebook-sivulta.
 
Arkipäivän arvoituksia: mitä yhteistä on Roope Ankalla, sienisääskellä ja Luonnon päivillä? Jos annan vihjeeksi vielä ”raskaan metallimusiikin”, joku viime päivien uutisia seurannut saattaa jo havahtua.

Lähdetään alusta ja katsotaan, miten yksi asia johtaa toiseen ja kaikki palaa takaisin luontoon.

Metsähallituksen suojelubiologi Jukka Salmela löytää itäisestä Lapista uuden sienisääskilajin ja päättää nimetä sen tummavarjokaiseksi ja antaa sille latinankielisen nimen Sciophila holopaineni Nightwish-yhtyeen lauluntekijän ja kosketinsoittajan Tuomas Holopaisen mukaan.


”’Olen hyvin, hyvin otettu. Tämä on suurin mahdollinen kunnia, joka kaltaiselleni luontonörtille voi tapahtua’, vastasi Tuomas Holopainen, kun sienisääsken kerännyt ja kuvannut Metsähallituksen suojelubiologi Jukka Salmela kysyi lupaa nimetä laji Holopaisen mukaan”, kerrotaan Luonnon päivien nettisivulla.

Holopainen on aina ollut kiinnostunut luonnosta ja opiskeli biologiaakin ennen kuin bändielämä pyyhkäisi matkaansa.

Nyt Holopainen on myös suostunut Luonnon päivien lähettilääksi.
 
Tuomas Holopainen siepattuna Luontotyypit Facebook-sivuilta.
 
 

Tuomas Holopainen on säveltänyt soololevynsä Music Inspired by the Life and Times of Scrooge Don Rosan piirtämän sarjakuvan Roope Ankan elämä ja teot 1 & 2 taustalevyksi, soundtrackiksi. Holopainen on elinikäinen Disney-fani ja ihastui minun (ja monen muun) tapaan Don Rosan piirrosjälkeen ja tarinoihin 1990-luvulla. Holopaisessa heräsi haave säveltää konseptilevy, taustamusiikki Don Rosan Roope Ankan elämänkerralle.


Kun mietin Don Rosan Roope-tarinoita, mietin Roopen nuoruuden seikkailuja Klondykessä, Etelä-Afrikassa, Australiassa, USAn kanjoneissa ja uudelleen Alaskan kultaryntäyksissä juuri ennen rikastumistaan. Nuori Roope seikkailee mitä upeimmissa paikoissa, taustanaan villi luonto, josta hän raapii leipänsä mainarina, kullankaivajana, karjapaimenena ja milloin missäkin sekatyömiehen ammatissa. Aina mukana on kuitenkin villi luonto, mitä eriskummallisimmat eläimet ja sääilmiöt, luonnonkatastrofit, geologiset erikoisuudet, revontulet. Koko elämänsä Roope viettää kesyttömässä luonnossa, ammentaa sieltä elantonsa, ihailee maisemia. Minua itkettää aina kun luen pätkän, jossa Roope on juuri löytänyt hanhenmunan kokoisen kultahippunsa, joka vie hänet rikkauteen, mutta samaan aikaan hän miettii, tuoko rikastuminen hänelle enää mitään sen enempää, kuin hän on jo saanut Alaskan villeistä erämaista (itken myös Modesty Blaise -sarjakuvia, Disneyn animaatioelokuvia, onnellisia loppuja, surullisia alkuja jne., ei sen puoleen).

Ympyrä sulkeutuu. Kaikki kietoutuu kosmisessa maailmanjärjestyksessä Holopaisen ympärille. Vai luonnon?



Katsokaa Holopaisen säveltämän Roope-levyn kantta, jonka on piirtänyt itse maestro Don Rosa - eivätkö revontulet voisikin olla Lapista, vuoret Norjan puolelta, metsiköt itäisestä Suomesta?

#luonnonpäivät sai hienon lähettilään.

Essi Keskinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti