Median myllerryksessä

Tämä on ollut erilainen viikko, meille kaikille. Minä ja Pekka olemme olleet töissä viime lauantaista lähtien ja suurelta osin median ja yleisön palveluksessa. Melkein koko ajan on tuullut. Loppu tiimistä on ollut Oulussa ja koko ajan on tuullut. Töitä on tehty hampaat irveessä hirveässä säässä, mutta mediapäivät ovat aina osuneet sille viikon ainoalle tuulettomalle ja aurinkoiselle päivälle. Silloin ei luonnollisestikaan voi tehdä muita töitä.

Komea Norrskär.

Viime lauantaina pidettiin Röytän Elojuhlat, Perämeren veneilypäivät, ja minä ja Pekka kävimme esittelemässä Maiaa siellä. Olipa kiva nähdä, että niin paljon kiinnostuneita ihmisiä kävi ihmettelemässä meidän laitteita ja varusteita ja kyselemässä. Monet vielä kiittelivät jälkeenpäin, että olipas mielenkiintoista.

Olivian toimittaja ja kuvaaja tekemässä juttua.

Sunnuntaina Pekka ajoi Maian ja minä Hiluxin Vaasaan. Mailta matka kesti reilut kolme tuntia pidempään. Maia tosin ei lähtenyt Oulusta vaan Oulun pohjoispuolelta, ja joutui tankkaamaan matkalla pari kertaa, kun Hiluxia ei joutunut tankkaamaan kertaakaan. Pekan ja Maian matka kesti kahdeksan tuntia.

Maanantaiksi ja tiistaiksi Vaasan porukka oli suunnitellut SUPERB-workshopin Norrskärille. Myös meripuolen isopomo Micke oli tulossa, ja perinteisesti, jos yhdistetään Micke, SUPERB ja pakolliset päivämäärät ulkosaaristossa, alkaa tuulla. Näin nytkin. Maia ja vaasalaisten vene taistelivat tiensä Norrskärille n. 12 m/s lounaistuulessa, Elektra seurasi perässä lähes 14 m/s tuulessa iltasella. Seuraavat päivät oli tarkoitus sukeltaa ja lennättää SUPERB-hankkeen pientä kauko-ohjattavaa helikopteria. Molemmat tavoitteet saavutettiin, mutta sukeltaminen huomattavien vaikeuksien kautta vaahtoavalla merellä kovassa tuulessa.

Oulun tiimi tekemässä kasvilinjaa lähes 20 m/s tuulessa. Veneellä ei lähdetty :)

Tiistaina tuuli pahimmillaan lähes 15 m/s ja kahlasimme kainaloita myöten Norrskärin sisälaguunissa tekemässä ”sukelluspisteitä”. Ouluun jäänyt tiiminosa puolestaan kyllästyi ainaiseen tuuleen ja ilmoitti, että keskiviikkona, tuli taivaalta sitten kissoja tai koiria, kaksi tiimiä lähtee tekemään kahlauslinjoja autolla. Ei tullut kissoja ja koiria, mutta Marjaniemessä keskituuli oli 19 m/s ja puuskissa 21 m/s. Tiimiltä syntyi kolme linjaa. Hatunnoston arvoinen juttu.

Johanna tekemässä kahlauspistettä sisälaguunissa Norrskärillä.

Torstai näki auringon nousevan tuulettomalle taivaalle ja naistenlehti Olivian toimittajan ja kuvaajan ajavan Vaasaan haastattelemaan minua. Olivat yrittäneet löytää pelastussukeltajanaista, mutta koska sellaista ei löytynyt, tyydyttiin meribiologiin :) Kuvaussessio oli hauska, lutattiin vedessä vapaasukeltavan kuvaajan kanssa kun toimittaja istui kauniilla pikkusaarella auringonpaisteessa ja jutteli muiden kanssa.

Norrskär 15 m/s.

Illalla haastattelua jatkettiin Vaasan sisäsataman terassilla Taiteiden yön alkaessa. Oulun toimiston teltalla kävi vedenalaisía ihmeitä ihmettelemässä monta lapsiperhettä. Minä puolestani kävin sukeltamassa kaksi näytössukellusta sisäsataman pohjamutiin ja saaliiksi sain ensimmäiseltä sukellukselta korkkaamattoman kaljapullon ja toiselta sukellukselta ilmeisesti 60-luvun imurin. Imuri kiinnosti erästä pikkupoikaa, ja kun Pekka oli sanonut, että ei sataman pohja ole oikea paikka imurille, poika tuumasi että ei olekaan, siinä voi olla vielä jotain myrkkyjä tai jopa sähköä jäljellä :) Sukelluksista täytyy sanoa, että olen tehnyt parempiakin. Näkyvyys oli täysi nolla, täysin pimeää oli jo reilun kolmen metrin syvyydessä ja pohjalla 5,5 m syvyydessä upposin polvia myöten mutaan. Oli aivan sama, olivatko silmät auki vai kiinni, näkyvyyttä oli yhtä paljon. Käsikopelolla etenemällä löytyi mudan joukosta joitakin kokkareita, mm. jo mainittu kaljapullo ja imuri, toivoin vain, etten törmäisi kalmoihin. Sellainen olisi ollut ikävämpi juttu tuoda ylös yleisötapahtumassa, jossa lapset katselevat hauskaa sukeltajatätiä Roska-Roopen kannelta.

Helikopteri ja sen lisävarusteet. Helikopteri oikeassa yläkulmassa :)

Tänään, perjantaina, päästään vihdoin kotiin. Pekka jo lähti Maialla kohti Kokkolaa, jonne vene menee kasvojenkohotukseen, ja minä lähden Hiluxilla perästä reilun tunnin päästä. Ensimmäinen lomaviikonloppu kahteen viikkoon. Tulee ihan tarpeeseen. Vaikka eilinen mediahässäkkä olikin tosi mielenkiintoinen päivä, 12-tuntisen työpäivän jälkeen nukahdin niin nopeasti että en ehtinyt kunnolla edes makuupussiin.

Jospa ensi viikolla ei tuulisi ja päästäisiin taas Sarveen…

Lopuksi Oulun tiimin terveiset: toimistossa tulee hulluksi!