perjantai 26. tammikuuta 2018

Tee työtä jolla on vaikutusta

 

Merihapsikka, Ruppia maritime, Merenkurkussa.
Puolustusvoimien mainoslause kuului aikanaan "Tee työtä jolla on merkitystä". Tänään Metsähallituksen meribiologin töissä tuntui todella, että tein työtä, jolla on vaikutusta, ainakin lyhyellä tähtäimellä.
 
Suomessa kasvavien putkilokasvien uhanalaisuus on viimeksi arvioitu vuonna 2010 ja uusi arviointi on parhaillaan käynnissä. Kasvit luokitellaan sekä kansallisesti että alueellisesti, eli esim. upossarpio on kansallisesti uhanalainen koko maassa, koska sen mailman kannasta 80 % elää Suomessa, mutta vaikkapa ahdin- ja vellamonsammalet ovat "vain" alueellisesti uhanalaisia Perämerellä, eivät koko Suomen mittakaavassa. Alueellisesti uhanalaiset lajit ovat kansallisesti yleensä "silmälläpidettäviä" eli NT-luokituksen alaisia kansallisesti arvioituna.
 
 
 
Tänään syötin koko päivän viime kesän uhanalaistietoja HERTTA-tietokantaan eli kansalliseen Eliölajit-tietokantaan, jossa kaikki Suomen uhanalaisten lajien havainnot ovat. Viime kesänä kertyi reilut neljäkymmentä uutta havaintoa eri asteisesti uhanalaisista lajeista sekä Metsähallituksen omissa kartoituksissa, valtakunnallisissa VELMU-kartoituksissa että hankkeiden kartoituksissa.
 
Alueellisesti uhanalainen ahdinsammal.

Ruppia maritima, merihapsikka, on suhteellisen mereinen ja eteläinen laji, joka Merenkurkussa ja siitä pohjoiseen elää levinneisyytensä pohjoisrajalla. Kansallisesti laji kuuluu silmälläpidettäviin, mutta Merenkurkun alueella se on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi. Minulla oli syötettävänä neljä uutta havaintoa merihapsikasta Merenkurkun alueelta viime kesältä.
 
Viinakarin havainnot tietokannassa oli, kaikki muut tulivat uutena maastokaudelta 2017.
 
Avasin merihapsikan sivuston ja koko maasta löytyi vain kaksi sisään kirjattua havaintoa. Tämä EI tarkoita sitä, että laji olisi koko Suomen historian aikana havaittu vain kaksi kertaa, se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että joku on kahdessa eri paikassa vierailtuaan päättänyt, että on tarpeeksi tärkeä asia viedä nämä kaksi alueellisesti uhanalaisen lajin havaintoa tietokantaan asti. Kollegani sanoi, että hän ei esimerkiksi ollut aiemmin tajunnut, että laji on alueellisesti uhanalainen koska se on niin yleisen tuntuinen. Hän oli tullut katsoneeksi vain kansallisen statuksen, silmälläpidettävä.
 
Tässä koko nivaska uharilappuja, jotka nyt on syötetty Eliölajit -tietokantaan!
 
Kun nyt sitten vein neljä viime kesän havaintoa tietokantaan aiempien kahden seuraan, lisäystä oli peräti 200 %.
 
Tee työtä jolla on vaikutusta :)
 
Essi Keskinen
 
Merihapsikka itäisellä Suomenlahdella.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti