perjantai 15. huhtikuuta 2016

Taidetta pinnan alle osa 2: Patsaita puistoksi asti

Kauan ei Kalakodon tarvinnut olla yksin aaltojen alla. Koska Stora Hästön vedenalainen luontopolku osoittautui sukeltavien ja snorklaavien kansallispuistokävijöiden suosikkikohteeksi, siinsi toiveissamme perustaa toinen vedenalainen luontopolku itäiselle Saaristomerelle Dalskärin saaren rantaveteen, Kalakodon seuraksi. Pohdimme aluksi jotain pientä ja luovaa, ehkäpä jonkun kiinnostuneen koululuokan kanssa toteutettuna. Syksyllä 2012 ajatuksemme vedenalaisesta sukellus- ja snorklauskohteesta sai innostuneen vastaanoton Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion biologian, historian ja kuvataiteen opettajien keskuudessa -ja ennen kuin huomasimmekaan, seuraavana keväänä oli polkaistu pystyyn kokonainen oppilasprojekti aiheen ympärille. Oli riemastuttavaa seurata, miten vaatimaton ideamme lähti iloisesti lapasesta elämään omaa luovaa elämäänsä: näimme pienen muuttuvan suureksi, parin kuvalaatan kokonaiseksi puistoksi vedenalaisia patsaita, kun työvaihe kerrallaan innokkaat ja osaavat lukiolaiset opettajineen muuttivat suunnitelmansa upeiksi betonitaideteoksiksi.

Ensimmäinen tutustumiskäynti Dalskärille tehtiin Olga -purjealuksella toukokuussa 2013. Kuva: Heidi Arponen.

Pohjaa tutkittiin snorklaamalla ja sukeltamalla veistoksille sopivien paikkojen löytämiseksi. Kuva: TSYK.

Aallokko ja tuuli eivät haitanneet, kun oppilaat kävivät useaan kertaan Dalskärillä tutustumassa patsaiden tulevaan sijoituspaikkaan sukelluskouluttaja Jouko Moisalan johdolla. Pitkien koulupäivien jälkeenkin lukiolaiset jaksoivat uurastaa patsaiden parissa milloin metalli- ja hitsaustöiden, milloin betonivalujen kanssa. Taiteilija Miika Karttunen opasti patsaiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Projektia vetäneiden opettajien Katja Tauriaisen, Nina Branderin, Christiane Ala-Nissilän ja Marja Haapakankaan periksiantamatonta asennetta ei voinut kuin ihailla: pitkin vuotta projekti eteni kuin vauhtiin sysätty keilapallo, joka kerta toisensa jälkeen kolisteli tieltään eteen tulevat ongelmat. Risto Niinivirta Hartela Oy:stä innostui jälleen tukemaan vedenalaista betonitaidetta lahjoittamalla materiaalia ja lainaamalla työvälineitä. Betonivaluun tarvittavat työtilat järjestyivät Forum Marinumista ja patsaiden kuljetus Aurajoelta Dalskäriin ja niiden pohjaan laskeminen onnistuivat Alfons Håkansin myötävaikutuksella.

Patsaat laskettiin paikoilleen Dalskärin rantaveteen 4.6.2014. Kuva: Heidi Arponen.

 Jokaisen taideteoksen taustalla on tarina ja teema, joka liittää ne osaksi Saaristomeren historiaa ja meriluonnonsuojelua. Merenneito on kukitettu pohjaan laskemisen kunniaksi. Kuva: Kevin O'Brien.



Sinisimpukka, Merikotka, Merenneito, Mänty meressä, Tie merellä, Syvyyksien Houdini… Ympäristötaideteokset ovat kantaaottavia, ja niissä kuvastuu ihmisen suhde meriympäristöön. Kuva: Kevin O'Brien. 



Kohteet esitellään rannan opastaulussa. Sen vieressä olevasta postilaatikosta löytyy vieraskirja –sekä maski ja snorkkeli lainaksi kävijöille! Kuva: Kevin O'Brien.



Sukeltaminen vedenalaisessa taidenäyttelyssä on elämys vailla vertaa –kirkkaan valkoiset veistokset loistavat Itämeren vihreän veden syleilyssä. Juuri kun kadottaa näkyvistä edellisen patsaan, seuraava hohtaa horisontissa. Kuva: Kevin O'Brien/Metsähallitus.

Sinisimpukka -kaunis kuin Itämeri. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus.

Dalskärin vedenalainen Veistospolku on palkittu kunniamaininnalla Suomen paras maisemahanke –kilpailussa vuonna 2014. Veistospolku sai kunniamaininnan myös Euroopan neuvoston Kulttuuriympäristön tekijät –kisassa, jossa TSYKin oppilaat toivat esille vedenalaisen kulttuuriperinnön ja sen haavoittuvuuden Hiljainen Maisema – Vedenalainen veistospolku –työllään. 


Lukiolaiset säätytalolla vastaanottamassa kunniakirjaa Suomen paras maisemahanke –kilpailussa. Kuva: TSYK.

Veistospolkuprojekti herätti suurta kiinnostusta EU:n Coastal and Maritime Tourism -merialuesuunnittelukonferenssissa Venetsiassa 2014. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus.

Vuosien kuluessa veistoksista muodostuu simpukoiden, merirokkojen, levien ja kalojen asuttamia vedenalaisia riuttoja.  Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus.

Kivisimppu on löytänyt paikkansa patsaan kolosta. Taustalla luimistelee sirokatkarapu. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus.

Veistokset muuttuvat vuodenaikojen vaihtuessa, kun eri levälajit kasvavat vuorotellen niiden pinnoilla. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus. 

Sinisimpukat, levärupi ja merirokot elävät sulassa sovussa patsaiden pinnoilla. Kuva: Heidi Arponen/Metsähallitus.

Lisää tietoa ja kuvia löytyy Vedenalaisen Veistospolun kotisivuilta:

Sukella vedenalaiseen taidenäyttelyyn:
Teksti: Heidi Arponen, meribiologi



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti