Jos joku kysyy minulta
tänään, mitä olen tehnyt tällä viikolla, vastaan että kantanut
tavaroita paikasta toiseen, lastannut niitä maista veneeseen ja
veneestä toiseen ja kuljettanut sekä ihmisiä että tavaroita
milloin minnekin. Juu, olihan siinä välissä kolme tuulipäivääkin,
kun istuttiin vain sisällä ja analysoitiin ja tallennettiin dataa.
Puuduttavaa touhua, kun jo kuitenkin ollaan maastossa eikä missään
toimistossa, ja kun ulkona paistaa aurinko eikä sada vettä. Ainut
vika on että vain tuulee liikaa. Mutta niin rankkoja ja väsyttäviä
kuin satojen videoiden analysointipäivät ovatkin, niistä ei jää
varsinaista muistijälkeä.
Oulun Metsähallituksen meribiologitiimin armada jättää Krunnit ja siirtyy joukolla Perämeren kansallispuistoon. |
Eilisestä illasta taas
jäi sekä muisti- että ruumiillinen jälki. Muutettiin nimittäin
koko Oulun meribiologitiimi Ulkokrunnista Selkä-Sarveen Perämeren
kansallispuistoon. Ja kun kahdeksan hengen tiimi, joka tekee neljä
kuukautta töitä maastossa sekä sukeltaen että videokameroiden
kanssa inventoiden ja joka käyttää viittä eri venettä, muuttaa,
siinä on tavara poikineen.
...ja sitä tavaraa sitten on!! |
Varsinaiseksi ongelmaksi
uhkasi muodostua se, että tuuli ei meinannut millään laskea alle 7
m/s. Odottelimme koko keskiviikkopäivän, koska iltapäivästä oli
luvattu tyynempää, ja kas, ihme tapahtui kello 17! Tuuli laski
Kemissä yhdestätoista seitsemään ja Marjaniemessä yhdeksästä
kuuteen, ja päätimme lähteä hakemaan Fasteria muuttoavuksi.
Nelilehtivesikuusia Ulkokrunnilla. |
Tietysti alkoi sataa kun
kannoimme tavarapinoja rannalle lastaamista odottamaan, mutta se oli
odotettavissakin, kun matalapaineen keskus ja tyyni hetki saavuttivat
Ulkokrunnnin. Kolmen tunnin kantamisen ja pakkaamisen jälkeen
tavarat oli pinottu rannalle ja tunnin päästä siitä pakattu
veneisiin. Armadaa johdin minä Maialla, seuraavina tulivat
Yliopiston laina-Buster ja Metsähallituksen oma Buster, ja
viimeisenä Faster kumivene-Pikku-Pauhaa vetäen. Komea laivue
kerrassaan, kun kuljimme suoraan kohti auringonlaskua yhdeksän
maissa illalla. Samalla näki konkreettisesti, ettäa aurinko todella
laskee hyvin pohjoiseen näillä lakeuksilla, kun Krunneilta
Selkä-Sarvelle ajetaan luoteeseen tai luoteen ja pohjoisen välille
koko matka, ja koko ajan kuljimme suoraan kohti aurinkoa.
Vesisammal Maasarven vedenalaiselta luontopolulta. |
Meri tyyntyi lähes
kokonaan, vaikka edellisen puolen viikon kovan tuulen maininki
hyppyyttikin aina välillä. Sarveen päästiin puoli kymmenen maissa
ja päivällispöytään yhdeltätoista illalla. Sauna lämpeni
puoliltaöin ja nukkumaan päästiin kahdelta tänä aamuna. Nyt
tuntuu sitten kaikissa lihaksissa, että eilinen on kannettu painavia
ja ergonomisesti hankalan mallisia tavaroita edestakaisin.
Muuttopäivällinen kello 23.00 Selkä-Sarven yössä. |
Muuttaessa tuntuu aina,
että tavaraa vain on ja on eikä se koskaan lopu, ja varsinkin kun
Ulkokrunnissa sitä joutuu kiskomaan maitokärryillä hyttysten
infestoiman rehevän metsän läpi monen sadan metrin mittaista
polkua pitkin. Talvella sitten kuitenkin on jo unohdettu, miten
ikävää muuttaminen on, ja tällekin kesälle on suunniteltu
neljässä eri paikassa asumista. Muutamme siis viisi kertaa, koska
vimeisestä paikasta on vielä muutettava kotiinkin.
Tänä kesänä
ajankäytön seurantamme on tiukempaa kuin koskaan. Sieltä löytyy
nyt uusi toiminto, numero 21505, tavaroiden ja ihmisten
kuljettaminen. Tällä viikolla tätä toimintoa on harjoitettu
varsin hyvin tuloksin ja lukuisia tunteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti