ChatGPT asiantuntijan apuna

 

Kuva: Metsähallitus

ChatGPT mullistaa parhaillaan maailmaa tekoälyn avulla. Terminator-elokuvien aikainen käsitys tekoälystä ja ihmisenkaltaisista roboteista, jotka valtaavat maailman, ei tunnu enää olevan niin kaukana. 

Sain osallistua pari tuntia kestävälle ChatGPT-kurssille enkä voinut lakata ihmettelemästä ohjelman kyvykkyyttä. Jopa suomeksi chat osasi vastailla monimutkaisiin kysymyksiin, luoda humoristisia blogitekstejä, tehdä yhteenvetoja ja kirjoittaa podcast-käsikirjoituksia, mainitsemattakaan sitä, että se oppi jäljittelemään kirjoittajan omaa tyyliä.

Suomeksikin ChatGPT tuntuu toimivan hyvin, puhumattakaan sitten esim. englanninkielisistä vastauksista, koska suomeksi opetuskirjallisuutta on ollut niin paljon vähemmän kuin englanniksi. ChatGPT:n antamat vastaukset esim. tenttikysymyksiin ylittävät kuulemma opiskelijoiden vastaukset.

Mihin meitä asiantuntijoita enää edes tarvitaan, jos ChatGPT osaa tuottaa kaiken tarvittavan tekstin, luoda yhteenvedot, analysoida parhaimmat ratkaisut ja jopa höystää tekstin huumorilla? Tarvitaanko meribiologia eli luonnonsuojelun erityisasiantuntijaa enää mihinkään?

Kokeilin ChatGPT:tä hyvin kevyellä kysymyksellä: Kerro meriajokkaasta suomeksi lyhyessä artikkelissa.

Sain vastauksen, joka oli täyttä hölynpolyä. Todellisuudessa meriajokas on veden alla niittyjä muodostava putkilokasvi, joka kasvaa Suomen rannikolla 1-5 m syvyydessä. Sen uhanalaisstatus on silmälläpidettävä, koska se kärsii Itämeren rehevöitymisestä ja esim. irtonaisten levien muodostamista matoista.

ChatGPT:n mielestä meriajokas "kasvaa kosteissa ja ravinteikkaissa olosuhteissa, kuten rantaniityllä ja kosteikoilla." Lisäksi ChatGPT keksi Suomelle uuden uhanalaisen lajin, kaitajärvikönkään. Tällaista lajia ei ole olemassakaan.

Kollega pyysi ohjelmaa kääntämään meriajokastekstin englannista suomeksi, jolloin suomeksi meriajokkaasta tuli merinisäkki. Myöskään tällaista lajia ei ole olemassa. Edelleen tämä mielikuvituskasvi kasvaa rannikkolaitumilla.

Ainakin suomenkielisiä lajinimiä käsiteltäessä katson siis edelleen olevani viisaampi kuin ChatGPT eli aivan heti se ei minua pysty korvaamaan.

Lajinimet ovat yleensäkin vaikeita käännösohjelmille. Esim. talitiainen on englanniksi great tit, iso tissi, mikä ei takaisinkäännöksenä kuulosta lainkaan talitiaiselta. Google-kääntäjä käänsi minulle Kunnoton-nimisen paikan ennallistamissuunnitelman lajinimiä näin:

Saroista on tullut kaihi, rahkasammalesta valkoinen sammal ja niin edelleen. Eihän se suomeksi toimi näin, koska lajinimet eivät käänny suoraan. Siitä hyvä esimerkki on vanhassa suomenkielisessä kalojen lajintunistuskirjassa ollut käännösvirhe, joka vaivasi itseäni muutamia vuosia sitten:

http://metsahallitusmerella.blogspot.com/2017/03/nimen-voima.html

ChatGPT-koulutuksessa painotettiin maalaisjärkistä itsestäänselvyyttä: "ChatGPT:n tuottamia 'faktoja' ei tosiaan kannata ottaa faktoina sellaisenaan, vaan arvioida joko oman asiantuntemuksen avulla tai tarkistaa muista lähteistä."

Lähdeviitteet ovat toinen ChatGPT:n kompastuskivi. Vaikka ohjelmaa pyytää tuottamaan tieteellisen tekstin, lähdeviitteitä ei saa, koska ChatGPT analysoi ja yhdistelee kaikkia sille syötettyjä tekstejä, mutta ei kerro, mistä "faktat" tulevat. Eräskin kollega kertoi, että ChatGPT oli kyllä siteerannut hänen julkaistua artikkeliaan, mutta lisännyt virkkeeseen tekstiä aivan muilta tutkijoilta. Gradua ChatGPT siis vielä pysty tuottamaan.

Summa summarum: niin hyvä kuin ChatGPT onkin, se ei ainakaan kaikilta osin vielä pysty korvaamaan meitä asiantuntijoita.

Essi, meribiologi