maanantai 7. tammikuuta 2019

Tee työtä jolla on merkitystä



Muistatko TVstä Puolustusvoimien rekrytointimainoksen? "Tee työtä jolla on merkitystä", jossa kaksi kaverusta toimi puhelimen jonotusäänenä - toinen sanoi puhelimeen "Olette edelleen jonossa, odottaakaa sulkematta puhelinta" ja toinen soitti jollain sormipianolla muutaman sävelen väliin. En ikinä ole halunnut töihin Maanpuolustukseen, mutta mainos teki kieltämättä vaikutuksen.

Entä tiedätkö sen tunteen kun onnistuu työssään? Tai on ylpeä työstään? Tai tuntee, että työllä on jotain vaikutusta? Merkitystä? Että on saavuttanut työllään jotakin? Että työ vastaa omia arvoja ja että työnsä takana voi seistä?

Aivan viime vuosina on Metsähallituksen meribiologi voinut olla ylpeä kaikesta siitä, mitä on työllään saavuttanut. Vuonna 2016 tammikuussa saatiin valtakunnallisen vedenalaisluonnon kartoitusohjelman VELMUn ensimmäinen vaihe - peruskartoitus - valmiiksi. Se työpäivä ei kyllä hetkessä unohdu.


VELMUn kymmenvuotisen keston aikana kerättiin yli sadalta tuhannelta pisteeltä tietoa vedenalaisesta luonnosta, ja tuo tieto on tullut kovaan tarpeeseen viime aikoina. Viime syksy oli yhtä meritiedosta ammentamisen ja sen käyttämisen juhlaa, suorastaan meritiedon ilotulitusta!

Suomen Sukeltajaliitto palkitsi VELMU-ohjelman jo aiemmin Itämeren suojeluun tähtäävänä vuoden hyvänä tekona http://metsahallitusmerella.blogspot.com/2017/11/palkintojakkaralla.html

Sen jälkeen asiat alkoivatkin eskaloitua vauhdilla.

Ensin valmistui Suomen 100-vuotisjuhliin Meren aarteet, upea kirja, johon koko VELMU-hankkeen 10-vuotinen ura puristettiin jokaiselle ymmärrettävään muotoon.




Sitten YK julkisti Suomen rannikolta neljä ekologisesti merkittävää merialuetta, jotka jaamme Ruotsin ja Viron kanssa. Nämä alueet ovat Itämerelle erityisen tärkeitä joko lajistollisesti, ekologisesti, geologisesti tai tarjoamiensa ekosysteemipalvelujen vuoksi.




Sen jälkeen tuli ilmoitus, että Suomenlahden natura-alueita laajennetaan valtavilla uusilla palasilla - kiitos VELMU-kartoitusten tietojen!




Sitten valmistui Suomen meriympäristön tila 2018 -raportti, joka on osa merenhoidon toimintasuunnitelmaa.



 Suomen ensimmäinen vedenalaisten arvoalueiden tunnistaminen ja suojelualueiden tehokkuuden arviointi, joka perustuu VELMUn 140.000 havaintoon, julkaistiin myös syksyllä:


Sekä WWF että Suomen ympristöministeri Kimmo Tiilikainen nostivat suojelualueiden tehokkuusarvioinnin VELMUn highlighteiksi esim. Living Planet 2018 –raportin tiimoilta järjestetyssä tilaisuudessa, ja sitä myös merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä pitää eräänä VELMUn läpimurroista.

Vielä ennen joulua saatiin kirsikaksi kakkuun Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi - kymmenen vuoden välein suoritettava massiivinen työ, jonka Itämeriosuutta ei olisi pystytty tekemään ilman Metsähallituksen meribiologien, GIS-osaajien ja muiden meribiologian asiantuntijoiden apua.




Tänä vuonna, maaliskuussa, valmistuu vielä uhanalaisusuarvioinnin toinen osuus, lajien uhanalaisuuden arviointi. Siinä arvioidaan ensimmäistä kertaa näin laajaan ja todelliseen tietoon perustuen suuri määrä myös mereisiä lajeja. Aiemmin havaintoja ja tietoa on ollut paljon vähemmän, ja uhanalaisuuden arviointia on jouduttu tekemään enemmänkin asiantuntijapohjalta kuin aineistoja analysoimalla.

Jollei Itämeri nyt ole kartalla niin ei sitten koskaan! Ja jos minusta joskus tuntuisi, ettei työlläni ole merkitystä, täytyy palata takaisin tähän blogiin.

En tiedä, mitä kaikkea vuosi 2019 on tuomassa tullessaan, mutta ainakin voin tällä hetkellä katsoa taaksepäin ja sanoa rehellisesti, että minusta tuntuu, että olen onnistunut työssäni. Työlläni on ollut merkitystä.

Essi Keskinen



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti