Joskus aikanaan
kirjoitin, kuinka meribiologin täytyy olla vaikka mitä - asiantuntija,
salapoliisi, mekaanikko, kokki, näytteidenkäsittelijä, äiti, sukeltaja,
venekuski, trailerikuski jne.
CV senkun karttuu
vaan! Nyt jokainen meistä Metsähallituksen meribiologeista saa olla myös
kirjailija! Blogia on kirjoitettu ahkerasti jo monta vuotta, samoin kuin
lehtiartikkeleita, mutta kaikki eivät vielä ole päässeet avaamaan sanaista
arkkuaan, saati sitten kirjoittamaan kirjaa.
Ensi vuonna
Suomi-neito täyttää 100 vuotta. Sen kunniaksi vasta päättynyt VELMU-hanke eli
Valtakunnallinen Vedenalaisen Meriluonnon Monimuotoisuuden Inventointiohjelma
(mikä suullinen! Olen oppinut sanomaan sen tosi nopeaan tässä vuosien
varrella!) laitetaan kirjoihin ja kansiin. Tämän vuoden tammikuun lopussa eli
parin viikon päästä aukeaa nettisivu, josta kaikkea VELMU-hankkeen
kymmenvuotisen uran dataa pääsee katsomaan karttoina ja valokuvina. Ensi vuonna
ilmestyy sitten Meri-Atlas eli Suuri Opus Itämerestä VELMUn silmin.
Tätä kirjaa varten
meidät meribiologitkin on ylennetty kirjailijoiksi. Toisilta se käy näppärämmin
kuin toisilta, toiset ovat mahdollisuudesta innoissaan ja toisille tämä ikävä
työtehtävä on rangaistus.
Vaikka asiantuntija
osaisi asiansa päällään seisten ja vieraalla kielellä, se ei tee hänestä hyvää
kirjoittajaa. Moni akateeminen osaa kirjoittaa hyvän tieteellisen artikkelin,
mutta tämä taito ei tee hänestä hyvää sanaseppoa silloin, kun asia pitäisi
selittää ymmärrettävällä suomella naapurin Salmelle.
Sama pätee meihin
meribiologeihin, jotka kirjoittavat lähinnä joko tieteellisiä artikkeleja,
usein englanniksi ja ammattislangia käyttäen, tai kapulakielisiä lausuntoja ja
kommentteja ympäristöviranomaisten muistioihin. Pulitzer –palkinnon saaminen on
tästä vielä kaukana.
Helppohan se on
editorin neuvoa että ”tehkää vetävä alku” ja ”myös keskiosan pitäisi olla
vetävä” ja ”ainakin loppuun täytyy saada imua” jos kynä vain ei lennä paperilla
ja sanat juuttuvat möykyksi kielelle. Viimeisimpään väylänruoppaushakemukseen
on paljon yksinkertaisempaa vastata.
Ehkä meistä
kaikista ei ensi vuoden loppuun mennessä ole leivottu kirjailijoita, mutta
ollaanpahan taas saatu kokeilla jotain ihan uutta. Ei sitä joka päivä osallistu
kirjahankkeeseen, varsinkaan kun on kouluttautunut biologiksi ja
tutkimussukeltajaksi.
Essi Keskinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti