Vihdoinkin talvi(lepo)! - terveisiä Perämereltä

Vihdoinkin se talvi tuli! Ulkona on -17 astetta pakkasta ja täällä sisällä toimistossa on +17 astetta lämmintä. Villasukat on jalassa, kynsikkäät käsissä, ja mietin fleecen laittamista päälle. Teekuppi höyryää käsien välissä. Ilmanlaadusta ei ainakaan voi valittaa, se on varsin raikas ja virkistävä.

Raikas 17-asteinen sisäilma toivottaa aamuisin tervetulleeksi toimistolle.

Tammikuu on tähän mennessä ollut riemastuttavaa hiljaiseloa töiden kannalta. On ehtinyt tehdä rästiin jääneitä töitä, lukea pinoon kertyneitä raportteja, nimetä viime kesän valokuvia ja yleensäkin tehdä rennosti töitä. Suurin osa vuotta kun menee sellaisessa matalalennossa, että vain pakollisen ehtii tehdä ja senkin toisella kädellä huitoen samalla kun toisella kädellä tekee jotain muuta, jonka dead-line on lähestymässä.

Lauhan syksyn ja vuodenvaihteen takia Perämerellä on tällä hetkellä huomattavasti vähemmän jäätä kuin normaalivuonna.

Lähes kaikki Etelä-Suomen meribiologit ovat talvilomalla ja Pohjanmaaltakin lähdetään pian kauas ja lämpimään, minä viettämään kesälomapäiviä Borneoon ja Pekka omille lomilleen Balille.

Kalenterista löytyy tyhjiäkin päiviä! Hip hip huraa!!

Vuodenvaihteeseen asti meribiologeilla on aina kiire. Vuodenvaihteessa pitää luovuttaa kesän aikana kerätyt aineistot analysoituina ja Exceleihin tallennettuina. Sen jälkeen alkaa siunattu hiljaiselo, jota kestää aina maaliskuun rekrytointeihin ja toukokuun ”maastokausi alkaa ja vieläkään mitään ei ole suunniteltu!!” –paniikkiin asti.

Nyt ehtii kuitenkin vielä nautiskella hämärästä hiljaiselosta toimistolla.

Pekka Aho kävi tammikuussa 2014 valokuvaamassa Perämeren kansallispuistossa. Talviselta näyttää.

Essi Keskinen