perjantai 3. kesäkuuta 2011

Vaikeuksien kautta voittoon!

Ihan alkuun: blogi on viikon myöhässä salasanasyistä. Blogin käyttäjätunnuksena on hypoteettinen Perämeri-niminen henkilö, jonka sähköpostiosoite on perameri@metsa.fi Tuohon osoitteeseen lähetettiin varmennus blogin käyttäjästä, mutta kukaan ei tiennyt, mistä tuollainen sähköposti aukeaa saati sitten, mikä sen salasana on. Nyt on ongelma korjattu ja laitetaan kaksi blogia kerrallaan!

Tällä viikolla tuuli. Maanantaina piti lähteä, mutta eipäs päästy Selkä-Sarveen asti vaan piti mennä tuulensuojaan Röyttään, Haukiputaan pursiseuran mökille, yhdeksi yöksi. Siellä sitten askarreltiin kameroita ja muuta hauskaa koko ilta ja odoteltiin tuulen tyyntymistä.

Essi, Anna ja Jorma askartelevat uusia kameroita kesää varten. Ilma on aurinkoinen mutta tuulinen.
Tiistaiaamuna lähdettiin kahdella kokoonpanolla ajelemaan pitkin Perämerta ja sen rantoja. Kesätyöntekijät ja -harjoittelijat Manu ja Anna tulivat töihin maanantaina, ja heti näytettiin heille se, mitä meribiologi tuntuu kaikkein eniten työssään tekevän, eli tavaroiden kantaminen paikasta toiseen. Oulusta lähtiessä pakattiin kaikki tavarat autoon. Auto ajettiin Iin Kestilänrantaan ja purettiin. Kamat pakattiin Fasteriin, ajettiin Röyttään ja kannettiin puolen kilometrin päähän pursiseuran mökille. Seuraavana aamuna kaikki kannettiin takaisin Fasteriin. Kestilässä osa tavaroista lastattiin autoon ja auton perään liitettiin Buster. Kippari-Jorma, Anna ja minä lähdimme Fasterilla Selkä-Sarveen, Jusku ja Manu taas Buster autonperässä Tornion Röyttään, josta Busterille on paljon helpompi päästä Sarveen. Sarvessa tavarat taas luonnollisesti purettiin, kannettiin varastoon ja taas takaisin yhden yön jälkeen. Eikä meidän tavaramäärä ole kovin pieni, mukana kun oli henkilökohtaisten tavaroiden ja ruokien lisäksi kahden hengen sukellusvarustus, viisi ilmapulloa, konttoritarvikkeita, työkaluja, rakennustarvikkeita, poijuja, painoja, hapenantolaite, sukelluslippu, GPS-laitteita, kameroita...

Faster on hyvä työvene ja Jorma on hyvä kippari, ammattikalastaja kun on.
Se, miten pojat pääsivät Tornioon, on sitten tarina erikseen. Ensin oli hukassa satama-alueen avain eikä meripelastusseura tai palolaitos ehtinyt toimittaa vara-avainta rantaan. Sisään päästiin kuitenkin sattuman kaupalla, kun alueella oli muitakin. Seuraava ongelma oli sulake, joka paloi aivan yllättäen moottorin trimmistä. Pojat lähtivät ostamaan uutta varasulaketta entisen tilalle. Rannasta piti saada vettä, on saanut aina ennen ainakin vuodesta 2006 lähtien, mutta nyt vettä ei herunut. Sitäkin piti siis lähteä erikseen hakemaan. Loppujen lopuksi Jusku, Manu ja Buster tavaroineen pääsivät perille, märkinä ja hieman äkäisinä, mutta pääsivät kuitenkin.

Tiistai-ilta, merisäätiedotuksen mukaan kymmenen minuuttia sitten on Kemi I majakalla ja Ajoksessa tuullut 12 m/s. Ei Sarvessa vaan, päivällä ainoastaan!
Tiistai-ilta ja keskiviikkoaamu sukellettiin paikoilleen vedenalaista luontopolkua. Siellä se nyt on, valmiina sukellettavaksi, mutta helppoa ei senkään laitto tänä keväänä ollut. Minä ja Pekka kävimme kovalla kiireellä purkamassa polun talviteloille lokakuun lopulla, ja olimme tietysti, hyvin loogisesti, tuoneet kaikki laatat starttipoijulle. Nyt en tätä kuitenkaan muistanut, vaan etsimme ensin laattoja pitkin merenpohjaa GPS-koordinaattien avulla. Ilma oli pulloissa vähissä, illan päälle piti vielä lähteä hakemaan uusi paineilmapullo Röyttästä.

Surkeassa ilmassa tehdään töitä... Mutta tässä ei sentään enää ukkosta!
Loppujen lopuksi, yhteensä noin kahdeksan sukellustuntia myöhemmin, polku oli asennettuna, köysi vedettynä, yhtään köyttä ei saatu potkuriin, potkuri osui kiveen vain kerran, ei satanut ja ukkostanut kuin reilut kaksi tuntia tiistai-iltana ja tunnin verran uudelleen keskiviikkona, työt saatiin tehtyä tiistaina iltayhdeksään mennessä, kun pohjalla ei enää nähnyt kättään pidemmälle, ja sauna maistui loistavalta viidelle väsyneelle työntekijälle. Keskiviikkona satoi koko aamun niin että Ouluun saavuttaessa kaikki varusteet valuivat vettä ja olo oli nihkeän viileä.

Työ on tehty ja nyt on Maasarven luontopolku valmiina vastaanottamaan ensimmäiset sukellusvieraansa!
Mutta tulipahan työ tehtyä! Nyt on polku paikoillaan, ensi viikolla tulee kaksi uutta työntekijää, ja suuntaamme kohti Krunneja! Ja toivotaan, että blogin päivityskin kävisi tästä eteenpäin ihan viikoittain...

Essi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti