Tarinaa kuvista

Kuvien asiasanoituksen voi tehdä esim. Lightroom -ohjelmassa.

Maastotöitä tehtäessä kaikilla tiimeillä on aina kamerat mukana. Yleensä yksi kamera per tiimi ei riitä, vaan jokaisella tiimiläisellä saattaa olla oma kamera omalla SUP-laudallaan, sukelluksissa tai kahlaamassa. Päivän aikana saattaa kertyä satoja kuvia ja kesän aikana tuhansia. Viime kesän aikana Perämeren Velmu-tiimi (valtakunnallinen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma) otti yhteensä 4548 kuvaa, jotka tallennettiin. Satoja deletoitiin jo saman tien.

Kuvan reitti kentältä Metsähallituksen kuvapankkiin kulkee ainakin Perämeren tiimissä näin. Henkilö, joka käyttää kameraa päivän aikana, ottaa ensin itsestään selfien, jotta eri kameroiden kuvaajat päivän päätteeksi voidaan selvittää. Jos lainaa toisen kameraa tai jos vaikka veneessä pyörii yksi yhteinen kamera, ennen kuvan ottamista pitäisi muistaa ottaa se selfie.

Tästä alkavat Saran sukelluksissa ottamat kuvat. Kuva: Sara Karvo / Metsähallitus

Illalla valokuvavastaava, eli tiimiläinen, jolle on annettu vastuuksi valokuvista huolehtiminen, kerää kaikki päivän aikana kerätyt kamerat ja lataa niiden muistikorttien kuvat tietokoneelle. Hän nimeää kuvat merialueen, paikan ja kuvaajan mukaan ja sadepäivinä voi sitten lisäillä lajintunnistustietoja. Samalla kuvavastaava poistaa kaikki selkeästi epäonnistuneet, tärähtäneet tai muuten huonot kuvat. Loput säilytetään.

Kesän aikana tuulipäivinä kuvien tiedostonimiin sitten lisäillään tunnistettuja lajeja ja kuvia voidaan editoida kevyesti.

Tässä ollaan selkeästi hiekkapohjalla ja töissä, mutta työn tekijää ei näy. Kuva on siinä mielessä "hieno", että Perämeren veden alla on valtavan vaikeaa saada otettua muita kuin lähikuvia veden humuspitoisen tummuuden takia. Lisäksi kuva on hyvin informatiivinen eikä tämänkaltaisia kuvia näytteenotosta ole montaa. Valokuva: Sara Karvo / Metsähallitus

Syksyn tullen minulle lankeaa se kunnia, että saan katsoa läpi kaikki kesän aikana kertyneet tuhannet kuvat ja valita niistä ns. "Parhaat" -kansion. Parhailla kuvilla tarkoitetaan teknisesti hyviä, julkaisukelpoisia, mielenkiintoisia, tärkeitä ja/tai informatiivisia kuvia, joita voitaisiin tulevaisuudessa käyttää missä tahansa viestinnässä. Kuvia valitaan joka kesän kuvasaldota vain muutama sata, eikä kuvapankkiin viedä teknisesti huonoja kuvia. 

Kun "Parhaat" -kansio eli kuvapankkiin vietävien kuvien kansio on kerätty, alkaa kuvien asiasanoitus. Osittain asiasanoitus on helppoa ja simppeliä, kaikkiin kuviin mm. liitetään asiasanat Metsähallitus, meritiimi ja kesä, sekä Perämeren tiimin tapauksessa merialue Perämeri, mutta sen jälkeen lähdetäänkin soisemmille alueille.

Meritiimille on tehty hyvin yksityiskohtaiset ja hyvät ohjeet asiasanoitukseen, mutta kuvien lokeroiminen sanojen avulla on välillä haastavaa. Onneksi joka kuvaan voi lisätä monta asiasanaa eikä kuvia tarvitse jakaa asiasanojen mukaisiin yksiselitteisiin siiloihin niin että ne eivät voisi olla myös toisessa siilossa.

Monet asiasanoista ovat itsestäänselvyyksiä, kuten vaikkapa "hiekkapohja" tai "ahvenvita", mutta entäpä "hieno" tai "sukellus"? Jos kuva on minusta hieno, onko se kaikkien muiden mielestä hieno? Jos olen valinnut sen parhaiden muutaman sadan kuvan ryppään yli neljästä tuhannesta, eikö jokainen kuva silloin jo ole "hieno"? "Sukellus" on sinänsä helppo leima, kun sen voi lisätä ainakin kaikkiin veden alta löytyviin sukeltajan kuviin, mutta pitäisikö se liittää kaikkiin vedenalaisiin kuviin (vaikka osa ei olekaan otettu sukelluksella, vaan esim. kahlauksessa tai snorklaamalla) tai pitäisikö se liittää myös esim. sukeltajan kuvaan pinnalta, ennen sukellusta? 

Entä sitten "monimuotoisuus"? Pitääkö kuvassa olla paljon eri lajeja vai riittäkö yksi laji, koska myös täysin lajeista tyhjiä kuvia voi olla? Pitäisikö silmin nähden tyhjälle hiekkapohjalle liittää asiasanaksi "monimuotoisuus" kun tiedetään, että hiekan joukossa kuitenkin kimmurtaa joukko meiofaunaa, mikroskoopilla näkyvää eliöstöä? 

Entä "ihmispaine"? Esim. satama, tuulivoimala tai ruoppaus on selkeästi ihmispaine, mutta onko jokainen vene (esim. jokainen meritiimin kartoituksissa käyttämä vene) "ihmispaine"? Ja jos jokainen vene on "ihmispaine", ovatko sellaisia sitten myös SUP-lauta ja snorklaaja, joita löytyy puolesta kaikista kuvista, koska näillä menetelmillä kartoituskohteelle päästään?

Jotkin asiasanoitukset voivat vaikuttaa mielikuvituksellisilta, mutta esim. tässä pikkujärvisimpukan kuvassa simpukan kuoreen on kiinnittyneenä sammaleläimiä, joita ei juuri ole kartoitettu Perämereltä. Sukeltaja ei näitä pieniä eläimiä huomannut, vasta minä näistä kuvista. Valokuva: Erika von Essen / Metsähallitus

Vasta kuvia raakatessa huomasin pienet sammaleläimet, jotka tämän pikkujärvisimpukan kuorella elävät. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus

Sama pähkäily minulla on aina asiasanan "työ" kanssa. Kaikki meidän meritiimin kesällä ottamat kuvat ovat työkuvia siinä mielessä, että ne on otettu työnantajan tarjoamalla kameralla työaikana. Mutta jos "työ" pitäisi liittää vain kuviin, joissa selkeästi näkyy työskentelyä (esim. kahlaamista vesikiikari kädessä, sukeltaja ottamassa näytettä, joku ajamassa venettä), miten sitten kuvat, joissa esim. vilahtaa osa veneen laitaa tai pohjalle on levitetty 100 m mittalinja odottamaan sukeltajaa? Ovathan ne työtä, mutta varsinainen työn tekeminen, ne työntekijät, puuttuvat kuvista.

Asiasanoitus on mielenkiintoista ja pistää miettimään ja lisäksi se on tärkeää. Olen itse kaivellut vuosien varrella kuvia Metsähallituksen kuvapankin Velmu-kansion n. 20 000 kuvan joukosta ja tiedän, kuinka tärkeää hyvä asiasanoitus on.

Ns. suuri yleisö eli Metsähallituksen tai Velmu-työtä tekevien ulkopuoliset eivät valitettavasti tähän kuvapankkiin pääse käsiksi, mutta esim. näistä blogeista, LuontoTyypit ja Mitä Itämerelle kuuluu? -Facebook-sivuilta kuvia pääsee katselemaan. Suuri kokoelma löytyy myös Itämeri.fi -sivuston kuvagalleriasta osoitteesta https://itameri.fi/fi-FI/Itameri_kuvina#/ Viimeiset pari kuukautta LuontoTyyppien Facessa on joka sunnuntai julkaistu Perämeren meritiimin viimekesäisiä kartoituskuvia - sinne siis vain selaamaan ja heittäytymään Perämeren laineiden vietäväksi!

Essi Keskinen

P.S. Vielä minulla on jäljellä videoiden vieminen kuvapankkiin ja niiden asiasanoitus. Viimeksi tämä vaati tuskaa, hikeä ja kärsivällisyyttä, mitä minulla ei juuri ole. Nyt kun prosessi on harjoiteltu kerran, se toivottavasti toistuu helpompana, kun lähden tähän urakkaan joululoman jälkeen. Blogiin pääsee tästä: https://metsahallitusmerella.blogspot.com/2024/03/valilla-kompastuttaa.html