 |
| Kalojen kulkua pohjapadon yli kumpaankin suuntaan pyritään auttamaan selkeämmällä reitillä patoaukolle. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
”Akionlahti [Oulunsalossa Oulun lounaispuolella] on
merestä lähes irti kuroutunut kluuvijärvi. Se on syntynyt noin 400 vuotta
sitten ja on nykyään yhteydessä mereen Nupanväylän ja Akionväylän kautta.
Maankohoamisen seurauksena syntyneet fladat ja kluuvijärvet ovat tärkeitä
lisääntymisalueita ahvenelle, hauelle ja särkikaloille. Niiden merkitys
alueellisten ahven- ja haukikantojen kokoon on keskeinen, ja ne tasapainottavat
poikastuotantoa Pohjanmaan rannikolla esiintyvien happamien jokivesien
aiheuttamina huonoina lisääntymisvuosina. Akionlahti on luontotyypeiltään ja
lajistoltaan arvokas maankohoamisrannikon kokonaisuus ja se on tärkeä myös
linnustolle sekä pesimisalueena että muutonaikaisena levähdysalueena.” Näin
aloittaa Oulun kaupunki kommenttinsa huolestuneelle kansalaiselle.
 |
| Akionlahden Nupanväylän pohjapato keväällä korkean veden aikaan ennen toimenpiteitä, keväältä 2021. Kuva: Juha Ojaharju. |
Kansalaiset ja muutama virkamieskin on jo vuosien ajan pannut merkille keväisin jäidenlähdön jälkeen Akionlahdelta mereen valuvassa Nupanväylässä lojuvat kuolleet ja henkitoreiset kalat. Kaloja on löytynyt sekä uomasta että rannoilta ja pohjapadon ylä- ja alapuolelta. Kalat pakenevat talvella hapettomaksi ajautuvasta Akionlahdesta, kun eivät jäänkään läpi pääse hengittämään. Viimeisillä voimillaan huonovointiset hapenpuutteesta kärsivät kalat löytävät Nupanväylän, mutta moni niistä ei selviä mereen asti.
 |
| Akionlahti on maankohoamisen myötä merestä lähes irtautunut entinen flada eli laguuni. Vedenvaihdon turvaamiseksi lahden itäpäähän on kaivettu kanava, joka johti siihen, että kesäisin matala lahti lähes kuivui. Tätä korjaamaan nuolen kohdalle rakennettiin pohjapato, josta kalat kuitenkin pääsevät kulkemaan kudulle ja poistumaan fladasta. Kuva: Joonas Hoikkala / Metsähallitus |
”Väylien aikaisempi ruoppaus heikensi alueen vesitaloutta aiheuttaen lahden kuivumista. Erillisen kunnostushankkeen yhteydessä väyliin rakennettiin pohjapadot, joiden vaikutuksesta Akionlahden hydrologia on palautunut lähemmäksi luonnontilaista. Maan kohotessa tulevaisuudessa Akionlahden yhteys mereen tulee katkeamaan ja veden suolapitoisuus vähenee.
Keväisin, kun happipitoisuus Akionlahdessa vähenee,
pyrkivät lahdelle talvehtimaan jääneet kalat poistumaan Nupanväylän kalatien
kautta merelle. Sekä meriveden pinta että Akiolahden virtaus vaihtelevat hyvin
paljon. Kalojen alasvaellus on esteetöntä muutoin kuin vähäisellä virtaamalla,
jolloin, kuten luonnontilaisissakin tapauksissa, osa kaloista löytää heikosti
ulos parempiin olosuhteisiin. Mereltä puskevat jäät siirtelevät pohjapadon
kiviainesta niin, että huonokuntoiset kalat eivät välttämättä löydä
ulosvirtaamaa, vaan jäävät jumiin kivien väleihin. Kalaväylää on aiemminkin
kunnostettu avaamalla väylää kaivinkoneella, mutta jäiden vaikutuksesta
kiviaines liikkuu ja väylä umpeutuu nopeasti. Yli 20 cm kynnystä ei saa
kuitenkaan syntyä millään merivedenkorkeudella missään kohtaa kalatietä.”
Näin jatkaa Oulun kaupunki lausuntoaan Akionlahdesta.
 |
| Joulukuussa 2021 pohjapadon yläpuolelle asetettiin kaksi padon aukolle osoittaaa ohjuriaitaa. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
Akionlahti on hyvin rehevä lintuvesi. Sieltä on aiemmin löytynyt mm. uhanalaista vesikasvia upossarpiota, mutta nykyisin lähinnä ärviät, vidat ja limaskat ovat vallanneet matalan lahden. Myös vieraslaji kanadanvesirutto on levinnyt lahteen. Kun kaikki tämä pohjaan kuollut kasvimateriaali talvella mätänee, se käyttää jään alta kaiken hapen. Jos kudulta on jäänyt lahteen suurempia kaloja, nämä ovat hapettomaan aikaan hätää kärsimässä.
Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Suomen vapaa-ajan kalastajat, Akionlahden
vesialueen osakaskunta ja Metsähallitus istuivat marraskuussa yhden pöydän
ääreen ja laativat suunnitelman pohjapadon ympäristön kunnostamisesta niin että
useampi kala pääsisi pakoon hapettomia oloja.
 |
| Näillä suunnitelmilla lähdettiin toteuttamaan ohjuriaitoja. Oulun kaupunki lahjoitti tuulenkaatoina tukit. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
Joulukuun ensimmäisenä päivänä 2021 alkutalven kirpakoissa pakkasissa ja lyhyessä päivänvalossa padon yläpuolelle käytiin rakentamassa kaksi ohjuriaitaa, jotka suppilomaisesti ohjaavat kaloja yläjuoksulta kohti patoaukkoa.
”Joulukuussa toteutetun ohjuripilotin avulla on pyritty
kokeilemaan, helpottaisiko se huonokuntoisten kalojen ohjautumista
ulosvirtaamaan. Koska heikkokuntoista kalaa ajautuu padon harjankin yli eikä
kalatielle, on nähty tarpeen ohjata lähellä pintaa ajautuvaa kalaa
alivirtaama-aukolle suisteilla”, kertoo Oulun kaupunki kommentissaan.
Tammikuun 2022 vieläkin kireämmässä pakkasessa ja paksussa
lumessa käytiin korjaamassa myös padon alapuolista kivikkoa, joka pyrittiin
muotoilemaan niin, että useampi kala osuisi patoaukon kohdalle eikä juuttuisi
kivikkoon.
 |
| Kalojen nousua ja laskua helpottamaan rakennettiin selkeämpi väylä pohjapadon aukolle. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus |
Aika näyttää, kuinka paljon jäät tulevat runtelemaan rakenteita. Tätä kirjoittaessa vesi on noussut jo puoli metriä yli normaalin merenpinnan tason, ja loppuviikon ennuste on jopa kaksi metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella. Myös keväällä hajoavat ja lähtevät jäät saattavat runnella uusia rakenteita pahasti, tai toisaalta jäät saattavat sulaa lempeästi tekemättä mitään vahinkoa.
Kuten monissa muissakin Itämeren meriluontotyyppien
kunnostustöissä, myös Akionlahden pohjapadolla hoidetaan oiretta -
hapenpuutteesta kärsiviä kaloja ja niiden hankalaa tietä mereen - eikä itse
syytä, talvista happikatoa rehevöityneessä lahdessa. Parasta lääkettä olisi,
jos lahden rehevöitymiskierre saataisiin kääntymään laskuun ja talvinen
happimäärä riittämään kevääseen asti, mutta koska tämän aikaansaaminen on paljon
vaikeampaa, voidaan yrittää edes lieventää tilannetta.
 |
| Vedenkorkeus +55 cm heti päivää kunnostuksen jälkeen ja nyt merivesi juokseekin fladaan eikä päinvastoin! Tämä tietää hyvää ainakin hetkellisesti Akionlahden mahdollisesti huonolle happitilanteelle - nyt saadaan lahteen lisää happipitoista merivettä! Kuva: Jermi Tertsunen / ELY-keskus |
Kaikkia hapenpuutteesta kärsiviä kaloja ei varmasti saada pelastettua, mutta toisaalta kunnostustoimet eivät olleet kalliita eikä suunnittelukaan vienyt paljon aikaa. Nyt vain odotellaan, mitä jäät tulevat uudesta tilanteesta kertomaan.
Essi Keskinen
 |
| Tältä se nyt sitten näyttää! Kuva: Jukka Tuohino / ELY-keskus |
