Katse tulevaan

Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mikä usein pitää kutinsa. Kuva, jonka ympärille tämä juttu on kirjoitettu (alla), herättää monia kysymyksiä, mutta ilmentää myös hyvin meribiologiaa tutkimusalana. Veneeseen on yleensä pakkautunut yhtä paljon tavaraa kuin asiantuntijuutta. Mikään kivi, tai tässä tapauksessa vesikasvi, ei jää kääntämättä. Mutta mitä hyötyä on, kun kahden maan hanketyökumppanit ryhtyvät yksissä tuumin kartoittamaan yhtä Ruotsin Korkean rannikon harvoista fladoista, jotka ovat tyypillisiä matalia merenlahtia Merenkurkun maankohoamisrannikolla?

Leonardo da Vincin "Pyhä ehtoollinen" ECOnnect style. Kuva: Erik Engelro.

Palataan ajassa hieman taaksepäin. Vuonna 2018 starttasi ainutlaatuinen hanke nimeltä ECOnnect, joka selvittää Suomen ja Ruotsin yhteistyönä ilmastonmuutoksen vaikutuksia vedenalaiseen meriluontoon. ECOnnectia rahoittaa Interreg Botnia-Atlantica EU-ohjelma, jonka slogan on “Meret, vuoret ja rajat ylittävä yhteistyö”. Botnia-Atlantican hankkeissa työskennellään tiiviisti yhdessä ohjelmaan kuuluvien alueiden kehittämiseksi.

ECOnnectin hankealue käsittää Merenkurkun ja sen pohjois- ja eteläpuolella olevat Pohjanlahden merialueet. Pohjanlahden meri ja saaristo ovat yhteinen resurssi rajan molemmilla puolilla oleville valtioille ja hankkeen lopputulokset valtionrajat ylittäviä ja eri sidosryhmien käytettävissä. Koska ilmastonmuutos tai meri eivät tunnista maiden välisiä rajoja, miksi hankkeen toiminta-alueen pitäisi loppua ihmisen määrittämään keinotekoiseen rajaviivaan?

ECOnnectin hankealue.

Takaisin alkuun ja veneen kyytiin! ECOnnect-hankkeen myötä suomalaiset ja ruotsalaiset ovat päätyneet kirjaimellisesti työskentelemään samassa veneessä, jossa asiantuntijoiden lisäksi kyydissä on erilaisia vedenalaisen meriluonnon kartoitusvälineitä kuten ROV eli kauko-ohjattava vedenalainen ajoneuvo, sedimenttinäytteenotin, drone-lennokki, viistokaikuluotain sekä välineet snorklaamiseen. Eri tutkimusmenetelmät palvelevat eri käyttötarkoituksia: dronella ja viistokaikuluotaimella saadaan fladasta kokonaisvaltainen kuva, kun taas sukeltava tai snorklaava tutkija pääsee lähelle yksityiskohtaisempaa lajitietoa.

Maiden välinen yhteistyö tuo monia etuja ja hyödyttää molempia osapuolia, joten miksi emme varautuisi yhdessä tulevaan? Pohjanlahti lämpenee nopeammin kuin muu Itämeri ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt muun muassa jäätalvien lyhenemisenä. Eri maiden asiantuntijoiden välinen kokemusten vaihtaminen ja tutkimusmenetelmien yhdistäminen luo vankan pohjan ilmastonmuutoksen vaikutusten selvittämiselle. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa luonnonsuojeluverkoston kehittämisessä sekä merialuesuunnittelussa.

Meribiologin työ on ennen kaikkea välineurheilua, mutta kukapa ei kantaisi ja kuljettaisi tutkimusvälineistöä sinne ja tänne rakkaudesta lajiin ja yhteisen edun nimissä. Vielä emme tiedä kaikkia haasteita, joita tulemme kohtaamaan, mutta meri ja rajaviiva ovat jo tässä hankkeessa ylitetty, kirjaimellisesti.

Suomalaiset ja ruotsalaiset hankekumppanit.

Aija Nieminen

Tutustu hankkeen kotisivuihin: https://econnect2120.com/fi/