Tutustu blogin käsittelemiin merialueisiin

maanantai 25. toukokuuta 2020

Luontoarvot

Lumpeenkukka tyynellä merellä


SEAmBOTH-projekti on juuri päättynyt, ja päättymisen myötä tulevat myös lopputulokset. Yksi hankkeen päätuloksista oli löytää alueen merkittävimmät meriluontoarvot. Jotta pystymme suojelemaan luontoa, meidän täytyy ensin tietää, missä tärkeimmät luontoarvot sijaitsevat.

Luontoarvojen määrittelyyn päätyvä analyysiketju voi näyttää esimerkiksi tältä: 1) Määrittele luontoarvot, toisin sanoen, mitä haluat suojella, 2) kerää olennainen tieto siitä, mistä laji tai elinympäristö löytyy, 3) arvioi lajisi (tai elinympäristösi) levinneisyys alueella esimerkiksi tilastotieteellisellä mallinnuksella, 4) arvioi mahdolliset luontoa uhkaavat tekijät kuten ihmispaineet, jotka voivat tuhota elinympäristön 5) yhdistä kaikki keräämäsi tieto luontoarvoja esittäväksi kartaksi sopivalla menetelmällä luotuna, esimerkiksi spatiaalisen suojelun priorisoinnilla.

SEAmBOTH-projektissa seurattiin tätä polkua, ja nyt tulokset ovat valmiit.

1. Määrittele ”luontoarvot”

Ensimmäiseksi meribiologit määrittelivät arvokkaan luonnon MOSAIC-työkalua käyttäen (MOSAIC on asiantuntijatyökalu, jota käytetään mm. määrittelemään arvokkaita luontotyyppejä tai elinympäristöjä. Lisää MOSAIC-työkalusta voi lukea englanninkielisistä blogeista luontoarvotyöpajasta ja täältä.) Elinympäristöt, eliöyhteisöt ja lajit pisteytettiin ekologisesta näkökulmasta katsoen eri pistemäärillä. Mitä korkeampi pistemäärä, sitä tärkeämmäksi tai merkittävämmäksi kohde katsottiin koko meriekosysteemin kannalta. Korkeampia pisteitä saivat mm. lajit tai elinympäristöt, joiden tiedetään vaikuttavan yleiseen luonnon monimuotoisuuteen tai koko meriekosysteemin toimintaan. Tällaisia olivat mm. kalojen lisääntymisalueet ja nelilehtivesikuusiniityt (lue niistä enemmän englanniksi täältä).

2. Kerää tietoa lajeista ja elinympäristöistä

SEAmBOTH-projekti on viimeisen kolmen vuoden aikana kerännyt biologista dataa erilaisilla menetelmillä kuten sukeltamalla (esittelyvideo sukeltamisesta löytyy englanninkielisestä blogista), kahlaamalla (esittelyvideon kahlaamisesta löydät englanniksi täällä) ja drop-videoilla (esittelyvideon drop-videoiden tekemisestä löydät englanniksi täältä). Biologisten kartoitusten tuloksista löydät enemmän suomeksi tästä blogista. Kun kaikki biologiset näytepisteet, jotka SEAmBOTH-alueelta on koskaan tehty, kerätään yhteen, tietoa oli yli 23 000 näytepiteestä (kuva 1)! Se on ollut valtava työponnistus!

kartta
Kuva 1. Kartta näytepisteistä, joista biologista dataa on kerätty (kartta Elina Virtanen, SYKE).
Lisäksi kerättiin ympäristömuuttujadataa siitä, millaisessa elinympäristössä laji elää, esimerkiksi tietoa suolapitoisuudesta, pohjan rakenteesta, syvyydestä ja turbiditeetista eli veden sameudesta. Tätä tietoa kerättiin mm. kaukokartoitusmenetelmillä (kuva 2) ja geologisilla kartoituksilla.

kartta
Kuva 2. Turbiditeetti eli veden sameus kasvukaudella 2015-2018 Sentinel-2 -mittauslaitteelta saatujen kuvien perusteella arvioituna (ennen matalien alueiden poistamista) (Kartta Elina Virtanen, SYKE).

3. Ekologinen mallinnus

Lajien ja luontotyyppien esiintymistä vedenalaisessa maisemassa voidaan arvioida yhdistämällä lajitieto maastosta ja kehitetyt ympäristömuuttujatiedot (kaukokartoitustiedot). Kaiken kaikkiaan 112 lajimallia (Kuva 3) käytettiin ekologisissa malleissa (mukaan lukien esim. vesisammalet, näkinpartaiset, makrofyytit ja uhanalaiset lajit kuten upossarpio, josta voi lukea lisää englanninkielisestä blogista täältä, kuva 4).

piirakkadiagrammi

Kuva 3. Prosenttiosuudet käytetyistä malleista.
kartta

Kuva 4. Prosenttitodennäköisyys, jolla upossarpiota löytyy SEAmBOTH-alueelta kahden lähemmäksi zoomatun lähikuvan kanssa (kartta Elina Virtanen, SYKE).
4. Luontoarvoja uhkaavia tekijöitä

Ihmisvaikutuksilla (joista voi lukea enemmän englanninkielisestä blogista täältä) saattaa olla merkittävä vaikutus meriluontoon. Elinympäristöt saattavat huonontua esimerkiksi väylältä pöllyävän maa-aineksen johdosta, tai ne voivat tuhoutua kokonaan kuten esimerkiksi käy ruoppauksen yhteydessä (kuva 5). Ihmispaineiden vaikutukset arvioitiin asiantuntijatyönä - jokaisen ihmispaineen vakavuus ja intensiteetti arvioitiin erikseen MOSAIC-työkalua muistuttavalla menetelmällä. Lisäksi ihmispaineiden alueellinen laajuus arvioitiin.

kartta

Kuva 5. Ilmakuvasta arvioidut pienialaiset ruoppaukset ja lähikuva kahdelta alueelta. Musta kertoo ruoppauksesta ja kokonaan hävinneestä merenphjasta, puna-oranssi-keltainen kertoo vaikutuksesta ympäröivään alueeseen (kartta Elina Virtanen, SYKE).
5. Alueellisen suojelun priorisointi

Viimeiseksi kaikki luodut ekologiset mallit ja ihmispainekartat koottiin yhteen alueellisen suojelun priorisointityökalulla Zonationilla (lue enemmän englanninkielisestä blogista täältä). Zonation on kehitetty auttamaan maankäytön suunnittelua ekologisin perustein. Lopputuloksena käyttäjä saa tasapainotetun arvotuslistan meriluonnosta, jossa iteratiivisella menetelmällä on aina poistettu se solu, jonka hävittämisellä menetetään vähiten jäljelle jäävästä luonnon monimuotoisuudesta. Alueet, jotka saavat korkeimman arvotuksen, ovat avainalueita luonnonsuojelun kannalta - lajirikkaita alueita, alueita, joilla on paljon erityisesti arvokkaita lajeja tai elinympäristöjä - ja alueet, jotka jäävät pisteissä vähimmälle, ovat ihmispaineiden alaisia vähälajisia tai vähän ekologisia arvoja sisältäviä alueita. SEAmBOTH-hankealueella korkeimpien luontoarvojen alueet löytyvät esimerkiksi matalista lahdista ja jokisuistoista, jotka ovat monien kalalajien lastentarhoja ja tärkeitä monille uhanalaisille putkilokasveille. Lisäksi suuri osa arvokkaista luontoalueista löytyy ulkosaaristosta vähiten ihmispaineille altistuneilta alueilta (kuva 6).

Pidetään nämä alueet koskemattomina myös tulevaisuudessa.

kartta

Kuva 6. Korkeimmat meriluontoarvot SEAmBOTH-alueella MOSAIC- ja Zonation -työkalujen avulla määriteltynä. Kartta Elina Virtanen, SYKE.


Elina Virtanen, SYKE

Kääntänyt alkuperäisestä englanninkielisestä blogista Essi Keskinen, joka ottaa myös täyden vastuun kaikista käännöksessä syntyneistä kielikukkasista tai lapsuksista. Jos haluat tietää lisää siitä, millaisia aluerajauksia Zonation-työkalulla voidaan tehdä, lue blogi EMMA (ekologisesti merkittävä merialue) -alueista.

1 kommentti:

  1. Kiitos kirjoituksesta. Tämä olikin todella hyödyllinen. Mielestäni on hyvä, että luonnonvarojen perusselvitys on nyt valmis. Kiitos, että selvititte, miltä analyysiketju voisi näyttää tämän osalta.
    https://www.faunatica.fi/luontoselvitykset

    VastaaPoista